Nyt on aika blogin ja myös treenien hiljentyä joululomalle ja rentoutua. Taukoilu tekee välillä hyvää, saa hieman prosessoitua oppimiaan.
Me otamme huomenna nokan kohti Savonmaata ja suuntaamme sinne syöpöttelemään jouluruuilla ja vetämään lonkkaa. Älkää syökö itseänne hengiltä, mutta pieni ähky tekee kutaa!
torstai 20. joulukuuta 2012
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Hei, nahkiaiset, hyppikää!
Viime viikolla ei päästy kuin yksiin agitreeneihin ja nekin Tesnin kanssa. Työ kun haittaa vapaa-aikaa. Kyseisissä agitreeneissä teemana oli kepit, meidän lempieste! Voi tätä sarkasmin määrää... No joka tapauksessa, hyvä on niitäkin treenata, kun ei oikein ota sujuakseen aina (jos koskaan) :D
Kepit oli siis kyseisellä radalla neljä kertaa eri suunnista eli tulihan tahkottua niitä. Aloitus on meille vaikein, Tesni kun ei vielä(kään) osaa hakeutua oikealla aloituspuolelle. Kun aloittaa pujottelemaan, menee kyllä tosi hienosti ja suht koht hyvällä tekniikalla (pomppimatta ja pää matalahkona). Tuli nyt siis treenattu aloitusta 90 asteen kulmassa kummaltakin puolelta, putkesta hakeutumista kauempaa ja keinulta suoraan.
Radalla oli tosiaan muitakin esteitä, keppien lisäksi mun suurin ongelma oli ohjaus. Argh! Vaihdan lajia, kun olen tämmöinen evo näiden ohjauskuvioiden kanssa. Menee aina hirveäksi sähläämiseksi. Saatiin vinkkinä (taas!) pitää se turpatukossa ja yksinkertaistamaan ohjausta, sen kun osaisi tehdä. Liikaa liikkuvia osia ja tuntuu, että jaloilla ja käsillä on oma elämä. Minusta tulee hirveän kömpelö agiradalla :P Tauko tekisi varmasti hyvää minullekin.
Viikonloppuna ehdin käymään hakuilemassa ennen töihin lähtöä. Oli aikamoista lumihangessa tarpomista koko touhu, lunta kun on satanut enemmän kuin laki sallii. Otettiin se kolme ukkoa sitten, kumpaankin etukulmaan ja sitten seuraavaan piiloon. Tuuli tosi voimakkaasti toiselta puolelta, sinnehän se lähti kuin tykinsuusta. Näyttää ihan saukolta pomppiessaan lumihangessa. Olisi voinut mennä valmiita polkuja pitkin, mutta kun ei niin ei ;) Meni sinne minne nenä näytti.
Otettiin vastatuuleen kaksi ja sitten sinne myötätuuleen yksi. Myötätuuleen sai sitten tykittää enemmän kuin tarpeeksi... Lähti kyllä, eteni se 20-30 metriä ja kun ei mitään haistanut, veti läskiksi. Alkoi lopulta katselemaan, josko se olisi tämän kiven takana tai tuon puun alla. Tarpeeksi kun tahkottiin, niin löytyihän se ukkokin sieltä. Ei vaan uppoa tarpeeksi syvälle, jos ei saa hajua nenäänsä. Argh!
Maanantaina käytiin tottistelemassa hallilla Nurrin kanssa. Otettiin alkuun maahanmenoja ja istumista. Istumisen suhteen ei ongelmaa, menee nopeasti käskyn saatuaan istumaan. Mutta se maahan... Menee helposti kierroksille ja alkaa nostamaan etupäätään. Etenkin kun olen sivulla ja ottaa katsekontaktin, niin se oikean puolen kyynärä tahtoo nousta. Kokeillaan nyt sitä takapalkkaa, josko se helpottaisi ongelmaa? Kun ei tarvitsisi minulta sitä palkkaa odotella.
Seuraavaksi otettiin seuraamisen liikkeellelähtöjä, tarkoitus oli ottaa seuraamista, mutta kierrokset huiteli siellä jossain Pluton tiennoilla, niin jätin sitten suosiolla väliin. Liikkeellelähdötkin oli tarpeeksi vaikeita, vaikka otin yhden askeleen. Ensinnäkin perusasennossa edisti reippaasti. Ja yhden askeleen ottaessani, koira löytyi jo puolesta väliä Itämerta, kun lähti vähän lapasesta. Pienellä (hah, mitä vähättelyä!) tahkoamisella saatiin edes jotain järkeä siihen, vaikka ei paljoakaan.
Paikkamakuuta otettiin pari, Nurayn fiiliksistä huolimatta. Helpotettuna vain. Pahimmaksi häiriöksi ilmeni se, kun Riikka heilutteli vieressä olevaa agilitykeinua. Tyttö parka kuvitteli vissiin pääsevänsä liitämään. Toivossa on hyvä elää. Ensi kerralla voisi häröillä agiesteillä sitä Nurrin paikkista ;)
Kepit oli siis kyseisellä radalla neljä kertaa eri suunnista eli tulihan tahkottua niitä. Aloitus on meille vaikein, Tesni kun ei vielä(kään) osaa hakeutua oikealla aloituspuolelle. Kun aloittaa pujottelemaan, menee kyllä tosi hienosti ja suht koht hyvällä tekniikalla (pomppimatta ja pää matalahkona). Tuli nyt siis treenattu aloitusta 90 asteen kulmassa kummaltakin puolelta, putkesta hakeutumista kauempaa ja keinulta suoraan.
Radalla oli tosiaan muitakin esteitä, keppien lisäksi mun suurin ongelma oli ohjaus. Argh! Vaihdan lajia, kun olen tämmöinen evo näiden ohjauskuvioiden kanssa. Menee aina hirveäksi sähläämiseksi. Saatiin vinkkinä (taas!) pitää se turpatukossa ja yksinkertaistamaan ohjausta, sen kun osaisi tehdä. Liikaa liikkuvia osia ja tuntuu, että jaloilla ja käsillä on oma elämä. Minusta tulee hirveän kömpelö agiradalla :P Tauko tekisi varmasti hyvää minullekin.
Viikonloppuna ehdin käymään hakuilemassa ennen töihin lähtöä. Oli aikamoista lumihangessa tarpomista koko touhu, lunta kun on satanut enemmän kuin laki sallii. Otettiin se kolme ukkoa sitten, kumpaankin etukulmaan ja sitten seuraavaan piiloon. Tuuli tosi voimakkaasti toiselta puolelta, sinnehän se lähti kuin tykinsuusta. Näyttää ihan saukolta pomppiessaan lumihangessa. Olisi voinut mennä valmiita polkuja pitkin, mutta kun ei niin ei ;) Meni sinne minne nenä näytti.
Otettiin vastatuuleen kaksi ja sitten sinne myötätuuleen yksi. Myötätuuleen sai sitten tykittää enemmän kuin tarpeeksi... Lähti kyllä, eteni se 20-30 metriä ja kun ei mitään haistanut, veti läskiksi. Alkoi lopulta katselemaan, josko se olisi tämän kiven takana tai tuon puun alla. Tarpeeksi kun tahkottiin, niin löytyihän se ukkokin sieltä. Ei vaan uppoa tarpeeksi syvälle, jos ei saa hajua nenäänsä. Argh!
Maanantaina käytiin tottistelemassa hallilla Nurrin kanssa. Otettiin alkuun maahanmenoja ja istumista. Istumisen suhteen ei ongelmaa, menee nopeasti käskyn saatuaan istumaan. Mutta se maahan... Menee helposti kierroksille ja alkaa nostamaan etupäätään. Etenkin kun olen sivulla ja ottaa katsekontaktin, niin se oikean puolen kyynärä tahtoo nousta. Kokeillaan nyt sitä takapalkkaa, josko se helpottaisi ongelmaa? Kun ei tarvitsisi minulta sitä palkkaa odotella.
Seuraavaksi otettiin seuraamisen liikkeellelähtöjä, tarkoitus oli ottaa seuraamista, mutta kierrokset huiteli siellä jossain Pluton tiennoilla, niin jätin sitten suosiolla väliin. Liikkeellelähdötkin oli tarpeeksi vaikeita, vaikka otin yhden askeleen. Ensinnäkin perusasennossa edisti reippaasti. Ja yhden askeleen ottaessani, koira löytyi jo puolesta väliä Itämerta, kun lähti vähän lapasesta. Pienellä (hah, mitä vähättelyä!) tahkoamisella saatiin edes jotain järkeä siihen, vaikka ei paljoakaan.
Paikkamakuuta otettiin pari, Nurayn fiiliksistä huolimatta. Helpotettuna vain. Pahimmaksi häiriöksi ilmeni se, kun Riikka heilutteli vieressä olevaa agilitykeinua. Tyttö parka kuvitteli vissiin pääsevänsä liitämään. Toivossa on hyvä elää. Ensi kerralla voisi häröillä agiesteillä sitä Nurrin paikkista ;)
tiistai 11. joulukuuta 2012
Raikas talvisää
Olen tässä kärsinyt muka kroonisesta kiireestä. Treenattu kyllä on, mutta en ole paljon tässä koneella ehtinyt viettämään aikaa. Laitetaanpa tähän sitten jotain tiivistelmää meidän treenielämästä kera viihdyttävien kuvien, niin ei näytä niin tylsältä!
Hakuiltu on, hiljalleen edistytään (ehkä). Ollaan tehty sitä 3-4 ukkoa, haukut on vaihdellut siinä 20-40 välillä. Pitäisi alkaa edelleen rakentamaan sitä hallintaa siihen mukaan. Ehkä sitä talven mittaan. Esineet on (taas) unohtunut, mutta onpahan tuolla tuota luntakin ;)
Tottis/toko on Tesnin kanssa edistynyt jo ihan kivasti. Pitäisi alkaa harjoittelemaan käännöksiä seuraamisessa, ne kun tuntuu olevan mulle vaikeita. Jotenkin vaan hipsin ne käännökset. Sama juttu kyllä Nuraynkin kanssa. Jääveissä ollaan Tesnin kanssa päästy siihen, että voisin jättää käsimerkit pois, mutta kun ne tulee niin automaattisesti!
Nurayn kanssa ollaan päästy tekemään nyt useammin pitkää pätkää, osaa jopa hieman padota, kun annan käskyn ennen liikkeelle lähtöä. Ei heti heitä läskiksi ;) Pitäisi vaan itse osata jaksottaa! Liian usein lähden suoraan käskyn jälkeen liikkeelle. Jääveissä ollaan nyt kokeiltu takapalkkaa, että saisi minun arvoa pienemmäksi (ei hiipisi perään/höseltäisi minun palatessa luokse), katsotaan toimiiko tapa.
Agilityssa menee välillä todella hyvin ja välillä ihan helvetin huonosti. On kiinni vähän minunkin päivästä. Jos minulla pakka leviää ekan virheen jälkeen, niin mitä voi odottaa kun ohjaaminen unohtuu? Kontaktit on parantunut, välillä Nuray jopa pysähtyy! Tesnillä näin tapahtuu joka kerta, ihana pikku prinsessa <3
Tässä oli varsin tiivistetty kuukausi, koitan päästä eroon kroonisesta kiireestä ja päivitellä asioita useammin :)
Hakuiltu on, hiljalleen edistytään (ehkä). Ollaan tehty sitä 3-4 ukkoa, haukut on vaihdellut siinä 20-40 välillä. Pitäisi alkaa edelleen rakentamaan sitä hallintaa siihen mukaan. Ehkä sitä talven mittaan. Esineet on (taas) unohtunut, mutta onpahan tuolla tuota luntakin ;)
Tottis/toko on Tesnin kanssa edistynyt jo ihan kivasti. Pitäisi alkaa harjoittelemaan käännöksiä seuraamisessa, ne kun tuntuu olevan mulle vaikeita. Jotenkin vaan hipsin ne käännökset. Sama juttu kyllä Nuraynkin kanssa. Jääveissä ollaan Tesnin kanssa päästy siihen, että voisin jättää käsimerkit pois, mutta kun ne tulee niin automaattisesti!
![]() | |
| Seuruuta |
![]() |
| Liikkeestä seisominen |
![]() |
| Nouto |
![]() |
| Eteenmeno |
Agilityssa menee välillä todella hyvin ja välillä ihan helvetin huonosti. On kiinni vähän minunkin päivästä. Jos minulla pakka leviää ekan virheen jälkeen, niin mitä voi odottaa kun ohjaaminen unohtuu? Kontaktit on parantunut, välillä Nuray jopa pysähtyy! Tesnillä näin tapahtuu joka kerta, ihana pikku prinsessa <3
![]() |
Tässä oli varsin tiivistetty kuukausi, koitan päästä eroon kroonisesta kiireestä ja päivitellä asioita useammin :)
perjantai 9. marraskuuta 2012
Jumitus
Onhan tässä taas treenailtu, pitäisi vaan kirjoittaa tiheämmin tänne, mutta kun ei oikein muka ehdi ;) Hakuiltu on pariin otteeseen, liidetty myös pariin otteeseen ja tottista väännetty kaksi kertaa ja jopa kerran tehty esineetkin.
Haussa on suunta jo ollut hieman ylöspäin. Ekalla kerralla ei ollut juurikaan tuulta, mutta hienosti irtosi ja teki töitä. Melkein tuo tuulettomuus parempi, ei heittäydy niin "itsevarmaksi". Tuulen kanssa, kun muka haistaa ettei tuolla ketään ole, eikä irtoa tarpeeksi. Päästiin jopa siihen 50m lähetykseen vikalla ukolla, teki hienosti töitä, kävi tarkistamassa etukulman, kun siellä oli aiemmin oltu, mutta pääsi siitä yli. Annoin rauhassa etsiä, kun selvästi näki, että teki töitä eikä juoksennellut huvikseen. Lopultahan se ukko sieltä löytyi ja haukutkin tuli.
Viime kerralla ei mennyt ihan näin hyvin, ekat ukot meni hienosti (matkaa n. 30 m ja 40m), toisella haukkui varmaan lähemmäs 40, kun ehdin kävellä rauhassa piilolle asti. Eikä pätkinyt yhtään! Jotain siis meni putkeen ;) Vika ukko oli noin 50m, en itsekään tiennyt, missä joten valkkasin lähetyspaikan ehkä huonosti. Meni vähän tahkoamiseksi, veti koko ajan vasemmalla (miksiköhän?) ja vasta viidennellä lähetyksellä ukko löytyi, kun sain kuulla missä piilo on ja kohdistin koiran sinne. Lähti kuitenkin tahkoamisesta huolimatta hyvin joka kerralla ja jaksoi tehdä hommia, ei heittänyt asioita ihan läskiksi.
Esineruutu käytiin vääntämässä Riikan kanssa, viimeksihän me ollaan tehty se silloin joskus kuukausia sitten. Voisi ehkä useammin treenata, tällä ei oikein edistystä tule... Nuray haki ihan hienosti oman esineen (vauvan villahanska), en vielä pyydä tuomaan eteen vaan palkkaan vauhdista. Pitää erikseen alkaa kotona vaatimaan sitä tuomista lähemmäs. Se kun ei vielä noudossakaan onnistu. Kokeiltiin myös vierasta esinettä, pienen hetsaamisen jälkeen toi senkin ihan kivasti.
Tottiksissa ollaan tehty näitä perinteisiä liikkeitä eli sitä iänikuista seuraamista, jäävejä ja luoksetuloja. Pitäisi ehkä ottaa tokoliikkeitä ihan senkin takia, että saisi hieman vaihtelua siihen tylsyyteen ;)
Nurayn kanssa päästiin viimeksi siihen, että pystyttiin ottamaan jopa 30m suora palkkaamaton seuraamispätkä! Oli hienossa vireessä (eli ei kierroksilla), Riikan mukaan piti hyvin paikkansa. Nyt vaan, kun saisi sen vireen vallitsevaksi eikä tuota häsellysmoodia. Lisäksi ollaan tahkottu sitä lyhyttä pätkää (pari askelta ja pysähdys), ei ole niin pahasti enää edistänyt.
Seisomistakin ollaan saatu paremmaksi, takapalkka on tähän paras palkkauskeino. Pitää kokeilla sitä maahanmenoonkin, kun nyt alkaa helposti nousta, kun menen palkkaamaan. Saataisiin vähän sitä minun arvoani alas.
Istumisessa ei ole vielä ollut tarvetta kikka vitosille, se tuntuu olevan (tällä hetkellä) vahvimmillaan. Eiköhän sekin sieltä saada alas jossain vaiheessa :D
Luoksetulossa on ollut nyt pientä poikittamista, ollaan liikaa tehty perseenkäyttöharjoituksia. Ja ennakoi ehkä hieman sitä sivulle käskyä, pitää nyt alkaa sitä korjaamaan paremmaksi. Aina kun jonkun saa kuntoon, niin toinen osa romahtaa.
Ollaan tehty jopa yksi ryhmäpaikkamakuu! Ja meni itseasiassa ihan hyvin, oli Nurriksi suht rauhallinen esitys. Kävin välipalkkaamassa, mutta kyllä se muutama minuutti siellä ihan hyvin meni. Ei näyttänyt siltä, että hyppää kohta nahastaan ulos, vaan oli ihan kivan rauhallinen (tosin saisi olla vielä paljon rauhallisempi!).
Tesnin kanssa ollaan tehty ihan samoja juttuja. On nyt seuraamisen kanssa päästy kädestä eroon, pitää vaan katsoa, mihin sen kätensä nostaa, kun alkaa helposti edistää, jos sen laittaa liian eteen. Paras olisi jos sen voisi laittaa siihen sivulle normaalisti, mutta sitä ei vielä kestä, alkaa etsimään sitä palkkaa. Pikku hiljaa.
Seisomisessa Tesni on kyllä niin mainio! Ei olla kuin muutama kerta sitä harjoiteltu, mutta nyt voi jo jättää käsimerkin pois ja pysähtyy silti kuin seinään. Siis kirjaimellisesti, ne jalat on välillä niin hauskoissa asennoissa :D
Agilityssa on ollut muutama ihan mukava pyörittelyrata, vaikeuksia on ollut. Nurayn kanssa joko kiirehdin (ihan ymmärrettävävää, teen kyllä samaa Tesninkin kanssa) tai sitten jään odottamaan (siis wtf?! Miksi ihmeessä jään odottamaan tuota tornaadoa?) . En ymmärrä kuinka vaikeaa voi se ohjaus olla... Minulle ainakin tuntuu olevan ylitsepääsemättömän hankalaa :D Ja varsinkin kun on kaksi ihan erilaista koiraa ohjattavana.
Huomenna taas hakuilemaan ja liitämään, tänään panostetaan löhöämiseen (töiden jälkeen tosin vasta). Laitetaan pari kuvaa, niin ei näytä niin tylsältä tämä postaus ;)
Haussa on suunta jo ollut hieman ylöspäin. Ekalla kerralla ei ollut juurikaan tuulta, mutta hienosti irtosi ja teki töitä. Melkein tuo tuulettomuus parempi, ei heittäydy niin "itsevarmaksi". Tuulen kanssa, kun muka haistaa ettei tuolla ketään ole, eikä irtoa tarpeeksi. Päästiin jopa siihen 50m lähetykseen vikalla ukolla, teki hienosti töitä, kävi tarkistamassa etukulman, kun siellä oli aiemmin oltu, mutta pääsi siitä yli. Annoin rauhassa etsiä, kun selvästi näki, että teki töitä eikä juoksennellut huvikseen. Lopultahan se ukko sieltä löytyi ja haukutkin tuli.
Viime kerralla ei mennyt ihan näin hyvin, ekat ukot meni hienosti (matkaa n. 30 m ja 40m), toisella haukkui varmaan lähemmäs 40, kun ehdin kävellä rauhassa piilolle asti. Eikä pätkinyt yhtään! Jotain siis meni putkeen ;) Vika ukko oli noin 50m, en itsekään tiennyt, missä joten valkkasin lähetyspaikan ehkä huonosti. Meni vähän tahkoamiseksi, veti koko ajan vasemmalla (miksiköhän?) ja vasta viidennellä lähetyksellä ukko löytyi, kun sain kuulla missä piilo on ja kohdistin koiran sinne. Lähti kuitenkin tahkoamisesta huolimatta hyvin joka kerralla ja jaksoi tehdä hommia, ei heittänyt asioita ihan läskiksi.
Esineruutu käytiin vääntämässä Riikan kanssa, viimeksihän me ollaan tehty se silloin joskus kuukausia sitten. Voisi ehkä useammin treenata, tällä ei oikein edistystä tule... Nuray haki ihan hienosti oman esineen (vauvan villahanska), en vielä pyydä tuomaan eteen vaan palkkaan vauhdista. Pitää erikseen alkaa kotona vaatimaan sitä tuomista lähemmäs. Se kun ei vielä noudossakaan onnistu. Kokeiltiin myös vierasta esinettä, pienen hetsaamisen jälkeen toi senkin ihan kivasti.
Tottiksissa ollaan tehty näitä perinteisiä liikkeitä eli sitä iänikuista seuraamista, jäävejä ja luoksetuloja. Pitäisi ehkä ottaa tokoliikkeitä ihan senkin takia, että saisi hieman vaihtelua siihen tylsyyteen ;)
Nurayn kanssa päästiin viimeksi siihen, että pystyttiin ottamaan jopa 30m suora palkkaamaton seuraamispätkä! Oli hienossa vireessä (eli ei kierroksilla), Riikan mukaan piti hyvin paikkansa. Nyt vaan, kun saisi sen vireen vallitsevaksi eikä tuota häsellysmoodia. Lisäksi ollaan tahkottu sitä lyhyttä pätkää (pari askelta ja pysähdys), ei ole niin pahasti enää edistänyt.
Seisomistakin ollaan saatu paremmaksi, takapalkka on tähän paras palkkauskeino. Pitää kokeilla sitä maahanmenoonkin, kun nyt alkaa helposti nousta, kun menen palkkaamaan. Saataisiin vähän sitä minun arvoani alas.
Istumisessa ei ole vielä ollut tarvetta kikka vitosille, se tuntuu olevan (tällä hetkellä) vahvimmillaan. Eiköhän sekin sieltä saada alas jossain vaiheessa :D
Luoksetulossa on ollut nyt pientä poikittamista, ollaan liikaa tehty perseenkäyttöharjoituksia. Ja ennakoi ehkä hieman sitä sivulle käskyä, pitää nyt alkaa sitä korjaamaan paremmaksi. Aina kun jonkun saa kuntoon, niin toinen osa romahtaa.
Ollaan tehty jopa yksi ryhmäpaikkamakuu! Ja meni itseasiassa ihan hyvin, oli Nurriksi suht rauhallinen esitys. Kävin välipalkkaamassa, mutta kyllä se muutama minuutti siellä ihan hyvin meni. Ei näyttänyt siltä, että hyppää kohta nahastaan ulos, vaan oli ihan kivan rauhallinen (tosin saisi olla vielä paljon rauhallisempi!).
Tesnin kanssa ollaan tehty ihan samoja juttuja. On nyt seuraamisen kanssa päästy kädestä eroon, pitää vaan katsoa, mihin sen kätensä nostaa, kun alkaa helposti edistää, jos sen laittaa liian eteen. Paras olisi jos sen voisi laittaa siihen sivulle normaalisti, mutta sitä ei vielä kestä, alkaa etsimään sitä palkkaa. Pikku hiljaa.
Seisomisessa Tesni on kyllä niin mainio! Ei olla kuin muutama kerta sitä harjoiteltu, mutta nyt voi jo jättää käsimerkin pois ja pysähtyy silti kuin seinään. Siis kirjaimellisesti, ne jalat on välillä niin hauskoissa asennoissa :D
Agilityssa on ollut muutama ihan mukava pyörittelyrata, vaikeuksia on ollut. Nurayn kanssa joko kiirehdin (ihan ymmärrettävävää, teen kyllä samaa Tesninkin kanssa) tai sitten jään odottamaan (siis wtf?! Miksi ihmeessä jään odottamaan tuota tornaadoa?) . En ymmärrä kuinka vaikeaa voi se ohjaus olla... Minulle ainakin tuntuu olevan ylitsepääsemättömän hankalaa :D Ja varsinkin kun on kaksi ihan erilaista koiraa ohjattavana.
Huomenna taas hakuilemaan ja liitämään, tänään panostetaan löhöämiseen (töiden jälkeen tosin vasta). Laitetaan pari kuvaa, niin ei näytä niin tylsältä tämä postaus ;)
perjantai 26. lokakuuta 2012
Vierivä kivi ei sammaloidu
On taas aikaa päässyt vierähtämään tai pikemminkin se karkaa käsistä :D Nyt ollaan kyllä treenailtukin, mutta on sen verran kiireistä tämä aika, ettei ole koneelle ehtinyt istumaan kirjoittamaan. Lisäksi oltiin tuossa reissun päällä eli käytiin mutka lapissa niin on treenejäkin jäänyt useampi välistä. Taukoilu tekee kuitenkin hyvää välillä!
Agilitya on ollut tässä kolmet treenit. Lähinnä kolmen eri radan muodossa keskitytty välistävetoihin, takaakiertoihin ja keppeihin.
Tesnin kanssa välistävedot toimii yleensä alkuun, liika hinkkaus vie kuitenkin motivaation. Eli minun pitää vain malttaa lopettaa ajoissa! Pitää selkeästi kääntyä välistävedoissa eikä jäädä turhia seisomaan paikoilleen. Liike vetää peräänsä, mutta liian usein jään kyyläämään tuleeko se ja silloinhan se ei todellakaan tule kun minä vaan kyhjötän paikallaan ;) Takaakierrot onnistuu suht hyvin yksittäisellä esteellä, mutta pitäisi saada varmemmaksi vielä. Vierellä olevat esteet hämää liikaa, tai sitten en osaa ilmoittaa kunnolla mihin sen haluan... Keppien hakemiseen sain apua apparista, joka palkkaa kun hakeutuu oikeaan kohtaan. Katsotaan toimiiko tämä, nyt ainakin näytti toimivan, jopa putkelta lähettäessä.
Nurayn kanssa taas mennään toisin päin eli pitääkin hinkata. Menee paremmin, kun on hieman hinkattu eli saatu liiat kiehumiset pois. Minun pitää vaan selkeästi hidastaa ja kertoa mihin sen haluan. Hakeutui jo hienosti seuraavalle esteelle pienillä käännöksillä. Ei tullut mitään hirveitä kaarroksia enää lopussa. Ja itse en saa mennä liian lähelle estettä! Luulee tuolloin, että matka jatkuu eteenpäin.Takaakierroissa sama juttu, en saa kiirehtiä, koska vedän Nurayn helposti pois esteeltä. Kepeissä saatoin jo irrota kauemmaksi eli jättää esim. yhden hypyn minun ja keppien väliin ja Nuray teki kepit loppuun. Ei kuitenkaan vielä kestä sitä, jos jään liikaa jälkeen tai yritän mennä edelle. Tässä vielä paljon hommaa.
Kontakteja ollaan harjoiteltu erikseen kummankin piskin kanssa, pysäytystyyliin. Tesnillä tällä hetkellä paremmalla tolalla kontaktit (panostettu paremmin alusta lähtien?), saisi kuitenkin suorittaa ne nopeammin loppuun. Nyt hidastelee liikaakin, paikkaa siis pitäisi saada selkeämmäksi. Nurayn kanssa tehdään varmaan hamaan loppuun asti hommia näiden kanssa. Yksittäisenä esteenä menee nyt ok, juoksee ja ottaa kontaktin pysähtyen. Mutta... jos ottaa muita esteitä mukaan, saa taas aivopieru koiran haltuunsa ja se painelee siellä peräsuoli pitkänä. Töitä töitä!
Tottistakin on ollut parina kertana. Yksi torstai käytiin Riikan ja Kirsin (omistaa Tesnin Sintti-siskon) kanssa tokoilemassa Hyvinkään Jäähallin parkkipaikalla. Tuli otettua kummankin koiran kanssa hieman tokoilua ja Nurrilla risteilyilmaisut vielä lisäksi, kun oli kerrankin kaksi uhria treeneihin ;)
Nurayn kanssa jätettiin seuruu tällä kertaa kokonaan pois, kun oli niin järjettömillä kierroksilla, ettei uskaltanut alkaa sitä hinkkaamaan. Tällä hetkellä on kuitenkin jo jonkinlaisessa kuosissa, ei halua pilata sitä. Joten otettiin kahdenlaista luoksetuloa (vauhti + paikka) ja ah niin ihanaa maahanmenoa. Luoksetulonvauhti hyvä, jos jossain Nurri loistaa niin vauhdissa! Paikka saisi olla parempi, perseenkäytön hinkkaus tehnyt siitä ennakoivan. Eli eteentuloasentoa suoremmaksi ja unohtaa hetkeksi siitä sivulletulon. Maahanmenossa pitäisi ottaa itse edelleen rauhallisemmin, ei mukaan koiran kierroksiin...
Tesnin kanssa otettiin seuruuta, kontaktia ja myös maahanmenoa. Seuruu meni hienosti, olen saanut käden nostettua jo kylkeeni, nyt vaan hiljalleen sitä siitä taaemmas. Ja käännöksien opettelu mukaan. Häiriökontaktia otettiin ekaa kertaa Tesnin kanssa, jotenkin jäänyt vaan tekemättä. Kauheasti ei tietenkään eka kertalaiselta voinut vaatia, mutta meni ihan ok. En itse vaan saa tuijottaa! Maahanmeno sujuu nyt hyvin ilman apua, vahdittava vain sitä asentoa (jää kyynärät helposti ilmaan) ja palkattava hieman eteen jalkojen väliin niin tiivistää asentoa.
Ilmaisutkin tuli tosiaan pitkästä aikaa otettua erillisenä, kun oli toinenkin uhri paikalla :D Tehtiin risteilynä, kolme toiselle puolelle ja kolme toiselle. Meni hienosti ukoille, alkuun tosin sanoi aina sen "vuh!" lähetyksessä, mutta sekin jäi pois. En tiedä pitäisikö siihen puuttua nyt vai ei? Sanoo vain erillisissä ilmaisuissa kun näkee ukon ekoilla kerroilla (kierrokset?), metsässä ei ole toistaiseksi sanonut. Haukkuina otettiin semmoista pariakymmentä, parilla vähän lyhyemmät. Nyt pitäisi haukkuja lisätä, matkaa oli semmoinen 30m. Menin vähän ukoille vastaankin, ei siitä häiriintynyt. Kirsillä häiriintyi kerran siitä, että Riikka meni piiloon puun taakse -> lähti Riikka kohti. Tuli kuitenkin kutsusta samantien, lähetin uudelleen Kirsille lyhyttä sarjaa varten ja se meni ok. Talvenaikana pitää alkaa treenaamaan ukolle menoa ja hallintaa.
Hallitottistreeneissä keskityttiin Nurayn kanssa noutoon. Ollaan aloitettu opettelemaan sitä vauhtiversiona. Nyt sain neuvoksi juosta pois päin ja sehän toimikin, otti hienosti kapulan ja lähti juoksemaan perään. Ei tiputtanut kapulaa niin nopeasti lelua odotellessaan, malttoi hyvin vapautukseen asti. Tästä sitten pikku hiljaa sitä rakennetaan. Lisäksi pitäisi seuruussa kiinnittää huomiota pysähdyksissä perusasentoon, hakeutuu vähän edelle. Pitää opetella niitä taas alusta.
Eilen käytiin Riikan kanssa myös tottistelemassa. Nurayn kanssa otettiin seuraamista ja pysähtymistä perusasentoon, nyt meni paremmin. Ei edistänyt ja pysähtyi nopeasti. Alkoi vaan hiukan ennakoimaan, kun ollaan tehty niin paljon lyhyttä pätkää. Vaihtelua lisää. Seuraavaksi otettiin liikkeestä seisomista, meni ok. Pari kertaa valui, mutta suunta on koko ajan parempi. Noudossa tiputti kapulaa turhan aikaisin, selvästi odotti palkkaa. Nyt on tullut palkattua koko ajan pelkästä nostosta, pitää ottaa matkaa mukaan. Pari eteenmenoakin otettiin, meni vauhdilla, selvästi Nurrille sopiva liike ;)
Tesnin kanssa otettiin seuruuta, vähäsen alkuun edisti, mutta muisti sitten mitä tehtiin. Lisäksi otettiin sivulletuloa perusasentoon. Tarkoitus siis häivyttää avuja pois, alkuun liikautin hieman kättä, mutta loppua kohden pidin tiiviisti kyljessä kiinni ja hienosti meni! Nyt kun saisi vielä sen käden sieltä ylös. Liikkeestä seisominen on Tesnillä (toistaiseksi) huomattavasti Nurria parempi, vaikka ei olla juurikaan sitä harjoiteltu. Pysähtyy kuin seinään, jalat mihin sattuu harottaen :D
Hakutreeneissäkin on tullut piipahdettua. Otettiin neljä ukkoa. Meni hienosti jokaiselle, vaikka ei kummoista tuulta ollutkaan. Matkaa oli semmoinen 20-30 metriä ja haukkuja parisenkymmentä. Nyt matkaa hiljalleen pidemmäksi, riippuen tietysti tuulesta yms. Tällä kertaa etenin radallakin jopa hieman vastaan enkä turhia hölöttänyt koiralle. Vauhtiakin oli reippaasti ;)
Agilitya on ollut tässä kolmet treenit. Lähinnä kolmen eri radan muodossa keskitytty välistävetoihin, takaakiertoihin ja keppeihin.
Tesnin kanssa välistävedot toimii yleensä alkuun, liika hinkkaus vie kuitenkin motivaation. Eli minun pitää vain malttaa lopettaa ajoissa! Pitää selkeästi kääntyä välistävedoissa eikä jäädä turhia seisomaan paikoilleen. Liike vetää peräänsä, mutta liian usein jään kyyläämään tuleeko se ja silloinhan se ei todellakaan tule kun minä vaan kyhjötän paikallaan ;) Takaakierrot onnistuu suht hyvin yksittäisellä esteellä, mutta pitäisi saada varmemmaksi vielä. Vierellä olevat esteet hämää liikaa, tai sitten en osaa ilmoittaa kunnolla mihin sen haluan... Keppien hakemiseen sain apua apparista, joka palkkaa kun hakeutuu oikeaan kohtaan. Katsotaan toimiiko tämä, nyt ainakin näytti toimivan, jopa putkelta lähettäessä.
Nurayn kanssa taas mennään toisin päin eli pitääkin hinkata. Menee paremmin, kun on hieman hinkattu eli saatu liiat kiehumiset pois. Minun pitää vaan selkeästi hidastaa ja kertoa mihin sen haluan. Hakeutui jo hienosti seuraavalle esteelle pienillä käännöksillä. Ei tullut mitään hirveitä kaarroksia enää lopussa. Ja itse en saa mennä liian lähelle estettä! Luulee tuolloin, että matka jatkuu eteenpäin.Takaakierroissa sama juttu, en saa kiirehtiä, koska vedän Nurayn helposti pois esteeltä. Kepeissä saatoin jo irrota kauemmaksi eli jättää esim. yhden hypyn minun ja keppien väliin ja Nuray teki kepit loppuun. Ei kuitenkaan vielä kestä sitä, jos jään liikaa jälkeen tai yritän mennä edelle. Tässä vielä paljon hommaa.
Kontakteja ollaan harjoiteltu erikseen kummankin piskin kanssa, pysäytystyyliin. Tesnillä tällä hetkellä paremmalla tolalla kontaktit (panostettu paremmin alusta lähtien?), saisi kuitenkin suorittaa ne nopeammin loppuun. Nyt hidastelee liikaakin, paikkaa siis pitäisi saada selkeämmäksi. Nurayn kanssa tehdään varmaan hamaan loppuun asti hommia näiden kanssa. Yksittäisenä esteenä menee nyt ok, juoksee ja ottaa kontaktin pysähtyen. Mutta... jos ottaa muita esteitä mukaan, saa taas aivopieru koiran haltuunsa ja se painelee siellä peräsuoli pitkänä. Töitä töitä!
Tottistakin on ollut parina kertana. Yksi torstai käytiin Riikan ja Kirsin (omistaa Tesnin Sintti-siskon) kanssa tokoilemassa Hyvinkään Jäähallin parkkipaikalla. Tuli otettua kummankin koiran kanssa hieman tokoilua ja Nurrilla risteilyilmaisut vielä lisäksi, kun oli kerrankin kaksi uhria treeneihin ;)
Nurayn kanssa jätettiin seuruu tällä kertaa kokonaan pois, kun oli niin järjettömillä kierroksilla, ettei uskaltanut alkaa sitä hinkkaamaan. Tällä hetkellä on kuitenkin jo jonkinlaisessa kuosissa, ei halua pilata sitä. Joten otettiin kahdenlaista luoksetuloa (vauhti + paikka) ja ah niin ihanaa maahanmenoa. Luoksetulonvauhti hyvä, jos jossain Nurri loistaa niin vauhdissa! Paikka saisi olla parempi, perseenkäytön hinkkaus tehnyt siitä ennakoivan. Eli eteentuloasentoa suoremmaksi ja unohtaa hetkeksi siitä sivulletulon. Maahanmenossa pitäisi ottaa itse edelleen rauhallisemmin, ei mukaan koiran kierroksiin...
Tesnin kanssa otettiin seuruuta, kontaktia ja myös maahanmenoa. Seuruu meni hienosti, olen saanut käden nostettua jo kylkeeni, nyt vaan hiljalleen sitä siitä taaemmas. Ja käännöksien opettelu mukaan. Häiriökontaktia otettiin ekaa kertaa Tesnin kanssa, jotenkin jäänyt vaan tekemättä. Kauheasti ei tietenkään eka kertalaiselta voinut vaatia, mutta meni ihan ok. En itse vaan saa tuijottaa! Maahanmeno sujuu nyt hyvin ilman apua, vahdittava vain sitä asentoa (jää kyynärät helposti ilmaan) ja palkattava hieman eteen jalkojen väliin niin tiivistää asentoa.
Ilmaisutkin tuli tosiaan pitkästä aikaa otettua erillisenä, kun oli toinenkin uhri paikalla :D Tehtiin risteilynä, kolme toiselle puolelle ja kolme toiselle. Meni hienosti ukoille, alkuun tosin sanoi aina sen "vuh!" lähetyksessä, mutta sekin jäi pois. En tiedä pitäisikö siihen puuttua nyt vai ei? Sanoo vain erillisissä ilmaisuissa kun näkee ukon ekoilla kerroilla (kierrokset?), metsässä ei ole toistaiseksi sanonut. Haukkuina otettiin semmoista pariakymmentä, parilla vähän lyhyemmät. Nyt pitäisi haukkuja lisätä, matkaa oli semmoinen 30m. Menin vähän ukoille vastaankin, ei siitä häiriintynyt. Kirsillä häiriintyi kerran siitä, että Riikka meni piiloon puun taakse -> lähti Riikka kohti. Tuli kuitenkin kutsusta samantien, lähetin uudelleen Kirsille lyhyttä sarjaa varten ja se meni ok. Talvenaikana pitää alkaa treenaamaan ukolle menoa ja hallintaa.
Hallitottistreeneissä keskityttiin Nurayn kanssa noutoon. Ollaan aloitettu opettelemaan sitä vauhtiversiona. Nyt sain neuvoksi juosta pois päin ja sehän toimikin, otti hienosti kapulan ja lähti juoksemaan perään. Ei tiputtanut kapulaa niin nopeasti lelua odotellessaan, malttoi hyvin vapautukseen asti. Tästä sitten pikku hiljaa sitä rakennetaan. Lisäksi pitäisi seuruussa kiinnittää huomiota pysähdyksissä perusasentoon, hakeutuu vähän edelle. Pitää opetella niitä taas alusta.
Eilen käytiin Riikan kanssa myös tottistelemassa. Nurayn kanssa otettiin seuraamista ja pysähtymistä perusasentoon, nyt meni paremmin. Ei edistänyt ja pysähtyi nopeasti. Alkoi vaan hiukan ennakoimaan, kun ollaan tehty niin paljon lyhyttä pätkää. Vaihtelua lisää. Seuraavaksi otettiin liikkeestä seisomista, meni ok. Pari kertaa valui, mutta suunta on koko ajan parempi. Noudossa tiputti kapulaa turhan aikaisin, selvästi odotti palkkaa. Nyt on tullut palkattua koko ajan pelkästä nostosta, pitää ottaa matkaa mukaan. Pari eteenmenoakin otettiin, meni vauhdilla, selvästi Nurrille sopiva liike ;)
Tesnin kanssa otettiin seuruuta, vähäsen alkuun edisti, mutta muisti sitten mitä tehtiin. Lisäksi otettiin sivulletuloa perusasentoon. Tarkoitus siis häivyttää avuja pois, alkuun liikautin hieman kättä, mutta loppua kohden pidin tiiviisti kyljessä kiinni ja hienosti meni! Nyt kun saisi vielä sen käden sieltä ylös. Liikkeestä seisominen on Tesnillä (toistaiseksi) huomattavasti Nurria parempi, vaikka ei olla juurikaan sitä harjoiteltu. Pysähtyy kuin seinään, jalat mihin sattuu harottaen :D
Hakutreeneissäkin on tullut piipahdettua. Otettiin neljä ukkoa. Meni hienosti jokaiselle, vaikka ei kummoista tuulta ollutkaan. Matkaa oli semmoinen 20-30 metriä ja haukkuja parisenkymmentä. Nyt matkaa hiljalleen pidemmäksi, riippuen tietysti tuulesta yms. Tällä kertaa etenin radallakin jopa hieman vastaan enkä turhia hölöttänyt koiralle. Vauhtiakin oli reippaasti ;)
tiistai 9. lokakuuta 2012
Lazyass
Otsikosta voi jo päätellä, että olen ollut laiska. Laiska niin treenaamisen kuin kirjoittelunkin saralla ;) Sairasteltuakin on tultu, osittainen syy laiskuuteen. Jotain sentään ollaan saatu aikaiseksi, kirjoittelematta on jäänyt viidet agitreenit, parit tottikset ja yhdet agikisat.
Agilityssa ollaan Nurayn kanssa nyt hinkattu kontakteja ja hinkataan vielä tulevaisuudessakin. Nyt ei ole kisoja katseltu, pitää saada kontaktit parempaan kuosiin ja lisäksi odottelen neidille juoksuja. Tekniikkarataa on tullut tehtyä paljon, ihan valssin, saksalaisen kuin välistävedonkin muodossa. Lisäksi aloiteltiin putkijarrun treenaaminen.
Samoja ratoja on aika pitkälti tehty myös Tesnin kanssa. Näiden lisäksi koitetaan saada iskostettua päähän keppien aloitusta erinäköisistä kulmista. Onneksi on näitä apukäsiä saatavilla välillä, niin saa jotain aikaiseksikin ;)
Tottispuolella edelleen mennään samoilla osa-alueilla, kontaktia, seuraamista, jäävejä etc... Ehkä me joskus edistytään. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato!
Kisoissa haettiin Nurayn kanssa pari hyllyä, toinen tahallaan ja toinen vahingossa. Tahallinen hylly tuli kontaktista, hyppäsi A:n alasmeno kontaktin (oli toiseksi viimeinen este), joten hyllytin sen kun otin kontaktin uudelleen. Kysyi minulta aikamoista kanttia tehdä se, mutta pitää yrittää muistaa, ettei vitonen ole kisojen kannalta sen parempi kuin hylsykään ;P
Vahinkohylsy tuli jo kolmannella esteellä... Lähdöstä mentiin 90 asteen kulmasta putkeen, josta Nurri paukautti kauemmalle hypylle, en saanut käännettyä ajoissa, -> hyl. Muutoin minusta ihan jees rata, vähän oli kaaosta. Sain kuitenkin tehtyä omat tavoitteet kisoissa eli rauhallinen lähtö ja hyvät kontaktit.
Nyt voitaisiin ensi kuulle katsella Tesnille kisoja, kun en noista Nurayn juoksuista tiedä. Tänään vielä ottamaan pientä yötreeniä töiden jälkeen!
Agilityssa ollaan Nurayn kanssa nyt hinkattu kontakteja ja hinkataan vielä tulevaisuudessakin. Nyt ei ole kisoja katseltu, pitää saada kontaktit parempaan kuosiin ja lisäksi odottelen neidille juoksuja. Tekniikkarataa on tullut tehtyä paljon, ihan valssin, saksalaisen kuin välistävedonkin muodossa. Lisäksi aloiteltiin putkijarrun treenaaminen.
Samoja ratoja on aika pitkälti tehty myös Tesnin kanssa. Näiden lisäksi koitetaan saada iskostettua päähän keppien aloitusta erinäköisistä kulmista. Onneksi on näitä apukäsiä saatavilla välillä, niin saa jotain aikaiseksikin ;)
Tottispuolella edelleen mennään samoilla osa-alueilla, kontaktia, seuraamista, jäävejä etc... Ehkä me joskus edistytään. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato!
Kisoissa haettiin Nurayn kanssa pari hyllyä, toinen tahallaan ja toinen vahingossa. Tahallinen hylly tuli kontaktista, hyppäsi A:n alasmeno kontaktin (oli toiseksi viimeinen este), joten hyllytin sen kun otin kontaktin uudelleen. Kysyi minulta aikamoista kanttia tehdä se, mutta pitää yrittää muistaa, ettei vitonen ole kisojen kannalta sen parempi kuin hylsykään ;P
Vahinkohylsy tuli jo kolmannella esteellä... Lähdöstä mentiin 90 asteen kulmasta putkeen, josta Nurri paukautti kauemmalle hypylle, en saanut käännettyä ajoissa, -> hyl. Muutoin minusta ihan jees rata, vähän oli kaaosta. Sain kuitenkin tehtyä omat tavoitteet kisoissa eli rauhallinen lähtö ja hyvät kontaktit.
Nyt voitaisiin ensi kuulle katsella Tesnille kisoja, kun en noista Nurayn juoksuista tiedä. Tänään vielä ottamaan pientä yötreeniä töiden jälkeen!
tiistai 25. syyskuuta 2012
Nollaamassa
Aloitetaanpa taas agilitysta. Ihan vaan sen takia, että saatiin Tesnin kanssa agilitynolla viime lauantaina! Whee! Sijoituttiin jopa toisiksi, että olen ylpeä tuosta pikku prinsessasta ;)
Tesnin kanssa otettiin kaksi rataa, agility ja hyppy. Ilmoessani kuvittelin, että ne ovat suht koht peräkkäin (B- ja C-rata), mutta kuinkas kävikään. Aloitettiin B-radalla ja C-rata oli viimeinen, välissä siis A- ja D-rata (mini, medi, maksi). Tesni oli sitten C-radalla aivan puhki jo pelkästä odottelusta ja pisti radan läskiksi (juoksenteli sinne tänne korvat lukossa). Mutta ei kyllä haitannut juurikaan, olin (ja olen vieläkin) ihan fiiliksissä siitä ekasta radasta. Toimi tosi hienosti!
Nurayn kanssa otettiin neljä starttia huomattavasti huonommalla menestyksellä :D 3 hyllyä ja yksi 25 (kontaktit...). Hyppyradalla hyllytettiin, kun kävi juoksemassa yhden ylimääräisen hypyn loppusuoralla, pitäisi pitää se paremmin hallussa. Ja pitää aloittaa kontaktitreenit (taas!).
Sunnuntain agitreeneissä harjoiteltiin sateisissa olosuhteissa jaakotusta. Minulle todella hankalaa tuntui olevan, pitäisi ohjata ja ennakoida aiemmin, mutta ei saa häslätä. Pitää varmaan ottaa jotain hengitysharjoituksia tässä seuraavaksi? Täytyy rauhoittua ja ottaa iisisti.
Lisäksi käytiin torstaina Hannan kanssa taas hieman tokoilemassa/tottistelemassa. Muistikuvaksi jäi, että hyvin meni :D Tesnin kanssa vaan pitää katsoa, missä sitä kättä heiluttelee. Nurayn kanssa pitää taas keskittyä niihin hengitysharjoituksiin. Pitäisiköhän alkaa joogaamaan? Auttaisiko se siihen?
Tesnin kanssa otettiin kaksi rataa, agility ja hyppy. Ilmoessani kuvittelin, että ne ovat suht koht peräkkäin (B- ja C-rata), mutta kuinkas kävikään. Aloitettiin B-radalla ja C-rata oli viimeinen, välissä siis A- ja D-rata (mini, medi, maksi). Tesni oli sitten C-radalla aivan puhki jo pelkästä odottelusta ja pisti radan läskiksi (juoksenteli sinne tänne korvat lukossa). Mutta ei kyllä haitannut juurikaan, olin (ja olen vieläkin) ihan fiiliksissä siitä ekasta radasta. Toimi tosi hienosti!
Nurayn kanssa otettiin neljä starttia huomattavasti huonommalla menestyksellä :D 3 hyllyä ja yksi 25 (kontaktit...). Hyppyradalla hyllytettiin, kun kävi juoksemassa yhden ylimääräisen hypyn loppusuoralla, pitäisi pitää se paremmin hallussa. Ja pitää aloittaa kontaktitreenit (taas!).
Sunnuntain agitreeneissä harjoiteltiin sateisissa olosuhteissa jaakotusta. Minulle todella hankalaa tuntui olevan, pitäisi ohjata ja ennakoida aiemmin, mutta ei saa häslätä. Pitää varmaan ottaa jotain hengitysharjoituksia tässä seuraavaksi? Täytyy rauhoittua ja ottaa iisisti.
Lisäksi käytiin torstaina Hannan kanssa taas hieman tokoilemassa/tottistelemassa. Muistikuvaksi jäi, että hyvin meni :D Tesnin kanssa vaan pitää katsoa, missä sitä kättä heiluttelee. Nurayn kanssa pitää taas keskittyä niihin hengitysharjoituksiin. Pitäisiköhän alkaa joogaamaan? Auttaisiko se siihen?
tiistai 18. syyskuuta 2012
Häivyttämistä
Tässä on taas puolessatoista viikossa ehtinyt tapahtumaan. Hakutreenejä on ollut yksi kappale, agilitya 3 ja tottista/tokoa pari.
Aloitellaan vaikka hausta. Sunnuntaina käytiin Histalla hakuilemassa ja otettiin tällä kertaa neljä ukkoa. Alkuun ei tuullut lainkaan, mutta onneksi lopputreeneistä jo jotain virtauksia oli liikkeellä. Vaikka ei kyllä kummoisia. Huomasi viimeisellä ukolla, että alkoi Nurri väsyä. Meni kyllä laukalla ja sinnikkäästi etsi, mutta ei samalla tavalla peräsuoli pitkänä kuin ekoilla ukoilla. Selvästi tuulettomuuden takia joutui tekemään enemmän töitä. Pari kertaa joutui taas myötätuuleen lähettää, kun ei uppoa tarpeeksi syvälle haistaakseen ukon. Ehkä tämä tästä. Olihan treeneissä umpparikin (ekaa kertaa ilmaisun kanssa), se tuotti hieman kysymysmerkkejä Nurayn pään ympärille. Ei oikein tiennyt mistä sitä haukkuisi :D Hetken aikaa siinä pyöri ja alkoi lopulta haukkua.
Tottista otettiin pariin otteeseen Nurayn ja Tesnin kanssa, tässä hieman sekoitteluna kumpaakin treeniä. Tesnin kanssa keskitytään hieman enemmän ehkä tokopuoleen, mutta tällä hetkellä niissä treeneissä ei ole juurikaan eroja ;) Saatiin Nurayn kanssa hyvää vinkkiä, miten palkata kannustamatta poikittamiseen. Ollaan vissiin sitä koko ajan tehty. Niin sitä pitää! Nyt kun saisi sen uuden palkkaustyylin (ulkokautta) vielä sisäistettyä selkäytimeen niin hyvä. Pienellä ajattelulla se tällä hetkellä toimii, jos ei koko ajan mieti niin meinaa palata vanhoihin huonoihin tapoihin.
Pyöritys sujuu tällä hetkellä hyvin, jos pidän käden kyljessä kiinni. Pitäisi siitä yrittää päästä eroon. Pikku hiljaa, kun heiluva käsi on liian suuri häiriö. Lisäksi annettiin vinkiksi jakkaran kierto sisätiloissa, niin että etujalat on ylempänä jakkaralla ja koira kiertää sitä vaan takajaloilla. Pitäisi hankkia vaan joku jakkara, jota kierrellä yhdessä eri suuntiin.
Maahanmenot meni hyvin, menee nopeasti, mutta pitää itse ottaa rauhallisesti sen palkkauksen kanssa. Sen kun vaan oppisi! Ei osaa ottaa hitaasti ja rauhallisesti kumpikaan, en minä enkä Nuray ;) Minun kiirehtiminen vaan aiheuttaa sen, että kierrokset nousee ja alkaa ennakoimaan.
Tesnin kanssa sain vihdoin käsiavun pois maahanmenossa! En vaan ole osannut/tajunnut sitä häivyttää, mutta nyt onnistuu. Menee hienosti maahan pelkällä käskyllä. Liikkeestä seisomisessa pitää katsoa tarkasti, miten kättä heilauttaa. Jos käskyn antaessa heilautan kättä, menee maahan ja jos en heilauta, jää seisomaan. Omaa koordinaatiokykyä harjoiteltava.
Tesnin kanssa päästiin taas hieman eteenpäin seuruussa. Voin jo vasenta kättä käyttää takana ja prinsessa pitää kontaktin ja paikan hyvin. Pidennetään vaan sitä aikaa, kun käsi heiluu muualla. Pitäisi myös päästä eroon siitä alussa, tällä hetkellä "imutan" ekan metrin, että muistaa mitä tehdään. Käännöksiä pitäisi alkaa harjoittelemaan myös, oikealle käännös sujui sponttaanisti ihan ok. Treenikaveri käski kääntyä ja minähän käännyin tajuamatta, ettei sitä olla koskaan harjoiteltu. Kumpaakin käännöstä pitää vaan saada tiiviimmäksi.
Sivulletulon käsiavustus on saatu pienennettyä enää pieneen heilautukseen, mutta en vaan osaa jättää sitä paikoilleen. Luoksetulossa päästiin siihen, että voin kutsua eteen kädet sivulla, mutta noin puolessa välissä vilautan käsiä keskellä. Muuten jää turhan etäälle istumaan, noin puolen metrin päähän.
Agilityssa kisojen jälkeisissä treeneissä keskityttiin samoihin juttuihin kuin kisoissa, eli rataan pitkillä välimatkoilla (6-7 metriä hyppyväli), välistävetoihin ja putki/kontaktierotteluun. Se on hyvä kisapalauttava alkaa hinkkaamaan niitä ongelmia, joita kisoissa ilmeni ;) Nurayn kanssa pitkillä hyppyväleillä/suorilla ongelma on se, että kerää niin paljon vauhtia, etten mitenkään ehdi ohjaamaan. Tesnin kanssa taas se, että irtoaa "liian hyvin" -> suorittaa itsenäistä rataa, jos en koko ajan käskytä.
Putki/kontaktierottelu onnistui Nurayn kanssa ihan ok, kun vaan kerroin tarpeeksi ajoissa, mihin ollaan menossa. Tesnin kanssa kontaktit voittavat aina eli saatiin hieman hinkata sitä kohtaa useampaan kertaan. Olipa radalla jopa pätkä layerointia, eli A:lta hyppy-hyppy-putki. Putki oli puomin alla "väärällä puolella" eli itse jäin ohjaaman puomin toiselle puolelle ja koira irtosi hypylle ja putkelle. Nurayn kanssa onnistui, jos pääsin tarpeeksi hyvin mukaan jäämättä jälkeen ja Tesni tajusi jutun juonen heti, kun se oli kerran palkattu hypyltä apparin toimesta.
Viime viikonloppuna meillä oli Nurayn kanssa Satu Hillin pienryhmävalmennus, parin treenikaverin kanssa käydään noin kerta kuussa hakemassa hieman yksityisvalmennusta. Tämä oli meidän eka kerta, joten Satu oli tehnyt radan, jossa pääsi tutustumaan koiriin ja meidän tapoihin ohjata erilaisia "ansa"paikkoja. Saatiin Nurayn kanssa hienoja vinkkejä koskien minun ohjaustyyliä ja millaisia erilaisia tapoja ohjata on, mitkä voisi sopia meille parivaljakkona (esim. ennakoivat valssit, merkkaukset). Ihan mielenkiinnolla odottelen seuraavaa kertaa. Kotiläksyksi saatiin ennakoivan opettelu ja minun käsien hallinta, heittelen koiraa kuulemma liian kauas ;)
Viime agitreeneissä Vantaalla meillä oli tekniikkaharjoittelua. Oli yhdistelmä putki-hyppy-hyppy-hyppy-putki, jossa harjoiteltiin takaaleikkausta, valssia ja persjättöä. Oli muuten yllättävän vaikeaa! Vaikka sitä tulee Nurayn kanssa viljeltyä takaaleikkausta joka väliin, oli tuollaisella tekniikkaradalla se hankalampaa kuin kuvitteli, kun piti koko pätkä tehdä sillä tyylillä.Valssaaminen on minulle todella hankalaa, en osaa sitä lainkaan eli se oli vielä enemmän tahkoamista. Piti yrittää ehtiä koiran edelle, vaikka kunto loppui. Persjätöt tuollaisella pätkällä onnistui lopulta yllättävän hyvin, kun heitin koiran putkeen ja pingoin, minkä jaloista pääsin, koiran edelle.
Tesnin kanssa takaaleikkaus oli todella hankalaa, kun ei olla sitä juurikaan harjoiteltu. Lisäksi irtosi turhan hyvin radan toisessa päässä olevaan putkeen, vaikka mitä karjuin. Meni sinne, kun sitä mieltä oli. Palkattiin pari kertaa siitä, että tuli viimeiseltä hypyltä suoraan minun luo eikä putkeen, niin saatiin lopulta onnistuminen. Silti välillä pongasi putken ja paineli sinne :D Valssaukset onnistui lopulta, kun oltiin hinkattu niin kauan, ettei minulla henki kulkenut. Pitäisi useammin ottaa pelkkää tekniikka pätkää. Pitäisi vaan raahautua kentälle niitä itsekseen tekemään, on vaan helpompaa mennä, kun on joku muu käskyttämässä :D
Aloitellaan vaikka hausta. Sunnuntaina käytiin Histalla hakuilemassa ja otettiin tällä kertaa neljä ukkoa. Alkuun ei tuullut lainkaan, mutta onneksi lopputreeneistä jo jotain virtauksia oli liikkeellä. Vaikka ei kyllä kummoisia. Huomasi viimeisellä ukolla, että alkoi Nurri väsyä. Meni kyllä laukalla ja sinnikkäästi etsi, mutta ei samalla tavalla peräsuoli pitkänä kuin ekoilla ukoilla. Selvästi tuulettomuuden takia joutui tekemään enemmän töitä. Pari kertaa joutui taas myötätuuleen lähettää, kun ei uppoa tarpeeksi syvälle haistaakseen ukon. Ehkä tämä tästä. Olihan treeneissä umpparikin (ekaa kertaa ilmaisun kanssa), se tuotti hieman kysymysmerkkejä Nurayn pään ympärille. Ei oikein tiennyt mistä sitä haukkuisi :D Hetken aikaa siinä pyöri ja alkoi lopulta haukkua.
Tottista otettiin pariin otteeseen Nurayn ja Tesnin kanssa, tässä hieman sekoitteluna kumpaakin treeniä. Tesnin kanssa keskitytään hieman enemmän ehkä tokopuoleen, mutta tällä hetkellä niissä treeneissä ei ole juurikaan eroja ;) Saatiin Nurayn kanssa hyvää vinkkiä, miten palkata kannustamatta poikittamiseen. Ollaan vissiin sitä koko ajan tehty. Niin sitä pitää! Nyt kun saisi sen uuden palkkaustyylin (ulkokautta) vielä sisäistettyä selkäytimeen niin hyvä. Pienellä ajattelulla se tällä hetkellä toimii, jos ei koko ajan mieti niin meinaa palata vanhoihin huonoihin tapoihin.
Pyöritys sujuu tällä hetkellä hyvin, jos pidän käden kyljessä kiinni. Pitäisi siitä yrittää päästä eroon. Pikku hiljaa, kun heiluva käsi on liian suuri häiriö. Lisäksi annettiin vinkiksi jakkaran kierto sisätiloissa, niin että etujalat on ylempänä jakkaralla ja koira kiertää sitä vaan takajaloilla. Pitäisi hankkia vaan joku jakkara, jota kierrellä yhdessä eri suuntiin.
Maahanmenot meni hyvin, menee nopeasti, mutta pitää itse ottaa rauhallisesti sen palkkauksen kanssa. Sen kun vaan oppisi! Ei osaa ottaa hitaasti ja rauhallisesti kumpikaan, en minä enkä Nuray ;) Minun kiirehtiminen vaan aiheuttaa sen, että kierrokset nousee ja alkaa ennakoimaan.
Tesnin kanssa sain vihdoin käsiavun pois maahanmenossa! En vaan ole osannut/tajunnut sitä häivyttää, mutta nyt onnistuu. Menee hienosti maahan pelkällä käskyllä. Liikkeestä seisomisessa pitää katsoa tarkasti, miten kättä heilauttaa. Jos käskyn antaessa heilautan kättä, menee maahan ja jos en heilauta, jää seisomaan. Omaa koordinaatiokykyä harjoiteltava.
Tesnin kanssa päästiin taas hieman eteenpäin seuruussa. Voin jo vasenta kättä käyttää takana ja prinsessa pitää kontaktin ja paikan hyvin. Pidennetään vaan sitä aikaa, kun käsi heiluu muualla. Pitäisi myös päästä eroon siitä alussa, tällä hetkellä "imutan" ekan metrin, että muistaa mitä tehdään. Käännöksiä pitäisi alkaa harjoittelemaan myös, oikealle käännös sujui sponttaanisti ihan ok. Treenikaveri käski kääntyä ja minähän käännyin tajuamatta, ettei sitä olla koskaan harjoiteltu. Kumpaakin käännöstä pitää vaan saada tiiviimmäksi.
Sivulletulon käsiavustus on saatu pienennettyä enää pieneen heilautukseen, mutta en vaan osaa jättää sitä paikoilleen. Luoksetulossa päästiin siihen, että voin kutsua eteen kädet sivulla, mutta noin puolessa välissä vilautan käsiä keskellä. Muuten jää turhan etäälle istumaan, noin puolen metrin päähän.
Agilityssa kisojen jälkeisissä treeneissä keskityttiin samoihin juttuihin kuin kisoissa, eli rataan pitkillä välimatkoilla (6-7 metriä hyppyväli), välistävetoihin ja putki/kontaktierotteluun. Se on hyvä kisapalauttava alkaa hinkkaamaan niitä ongelmia, joita kisoissa ilmeni ;) Nurayn kanssa pitkillä hyppyväleillä/suorilla ongelma on se, että kerää niin paljon vauhtia, etten mitenkään ehdi ohjaamaan. Tesnin kanssa taas se, että irtoaa "liian hyvin" -> suorittaa itsenäistä rataa, jos en koko ajan käskytä.
Putki/kontaktierottelu onnistui Nurayn kanssa ihan ok, kun vaan kerroin tarpeeksi ajoissa, mihin ollaan menossa. Tesnin kanssa kontaktit voittavat aina eli saatiin hieman hinkata sitä kohtaa useampaan kertaan. Olipa radalla jopa pätkä layerointia, eli A:lta hyppy-hyppy-putki. Putki oli puomin alla "väärällä puolella" eli itse jäin ohjaaman puomin toiselle puolelle ja koira irtosi hypylle ja putkelle. Nurayn kanssa onnistui, jos pääsin tarpeeksi hyvin mukaan jäämättä jälkeen ja Tesni tajusi jutun juonen heti, kun se oli kerran palkattu hypyltä apparin toimesta.
Viime viikonloppuna meillä oli Nurayn kanssa Satu Hillin pienryhmävalmennus, parin treenikaverin kanssa käydään noin kerta kuussa hakemassa hieman yksityisvalmennusta. Tämä oli meidän eka kerta, joten Satu oli tehnyt radan, jossa pääsi tutustumaan koiriin ja meidän tapoihin ohjata erilaisia "ansa"paikkoja. Saatiin Nurayn kanssa hienoja vinkkejä koskien minun ohjaustyyliä ja millaisia erilaisia tapoja ohjata on, mitkä voisi sopia meille parivaljakkona (esim. ennakoivat valssit, merkkaukset). Ihan mielenkiinnolla odottelen seuraavaa kertaa. Kotiläksyksi saatiin ennakoivan opettelu ja minun käsien hallinta, heittelen koiraa kuulemma liian kauas ;)
Viime agitreeneissä Vantaalla meillä oli tekniikkaharjoittelua. Oli yhdistelmä putki-hyppy-hyppy-hyppy-putki, jossa harjoiteltiin takaaleikkausta, valssia ja persjättöä. Oli muuten yllättävän vaikeaa! Vaikka sitä tulee Nurayn kanssa viljeltyä takaaleikkausta joka väliin, oli tuollaisella tekniikkaradalla se hankalampaa kuin kuvitteli, kun piti koko pätkä tehdä sillä tyylillä.Valssaaminen on minulle todella hankalaa, en osaa sitä lainkaan eli se oli vielä enemmän tahkoamista. Piti yrittää ehtiä koiran edelle, vaikka kunto loppui. Persjätöt tuollaisella pätkällä onnistui lopulta yllättävän hyvin, kun heitin koiran putkeen ja pingoin, minkä jaloista pääsin, koiran edelle.
Tesnin kanssa takaaleikkaus oli todella hankalaa, kun ei olla sitä juurikaan harjoiteltu. Lisäksi irtosi turhan hyvin radan toisessa päässä olevaan putkeen, vaikka mitä karjuin. Meni sinne, kun sitä mieltä oli. Palkattiin pari kertaa siitä, että tuli viimeiseltä hypyltä suoraan minun luo eikä putkeen, niin saatiin lopulta onnistuminen. Silti välillä pongasi putken ja paineli sinne :D Valssaukset onnistui lopulta, kun oltiin hinkattu niin kauan, ettei minulla henki kulkenut. Pitäisi useammin ottaa pelkkää tekniikka pätkää. Pitäisi vaan raahautua kentälle niitä itsekseen tekemään, on vaan helpompaa mennä, kun on joku muu käskyttämässä :D
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Derp
Käytiin vaihteeksi agilityssa kisakentillä. Ja nyt on ollut vielä lähellä kummatkin kisat, tällä kertaa koivet vei Puolarmetsän kentälle Espooseen. Tuomarina AST:in kisoissa oli Seppo Savikko ja kaksi rataa kummallakin hurtalla (agility + hyppy).
Aloiteltiin agiradalla, joka oli keppikulmaa lukuunottamatta suhteellisen suoraviivainen. Tällä kertaa oli niin, että Tesni oli maksien eka ja Nuray viimeinen. Ei tullut niin kauhea kiire ;) Inhoan kyllä aloittaa ekana...
Tesnin kanssa päästiin kaksi estettä ennen hyllyä :D Teki siis perinteiset eli karkasi A:lle, joka oli neljäs este. Jäi siinä hötäkässä putki suorittamatta, olisi pitänyt paremmin karjua haltuun? Dunnoh, meni jo miten meni. Kisanomaisesti suoritettiin sitten loppu rata, ihan harjotuksen kannalta. Keppikulma oli tosi hankala Tesnille, hypyltä noin 90 asteen kulmassa kepit. Lopulta saatiin kuitenkin parin yrityksen jälkeen tehtyä ;) Muuten ei valittamista.
Nurayn kanssa päästiin kolmanneksi viimeiselle esteelle (puomi). Tätä ennen oli rimat lennellyt, hieman oli ylikierroksilla siitä huolimatta, että lämmittelin sen viereisellä agiradalla. Liukastui (?) puomilta, kun oli niin hirveä kiire ja tipahti puolessa välissä pois. Otin sitten puomin uudelleen (hylly) ja pysäytin kontaktille. Oli kyllä sellaista peräsuoli pitkällä juoksemista koko kisarata, että huh huh. Hullu piski!
Hyppyrata startattiin samoilla järjestelyillä. Radalla oli vain 15 (!) estettä ja välimatkat todella pitkiä. Lisäksi suht koht suora viivaista. Pääsi hyvin koira kiihdyttämään. Sain tungettua molempien koirien kanssa jopa muutaman (kankean) valssin sinne väliin! Ne kun ei todellakaan minun vahvuuksia ole.
Tesnin kanssa alkoi todella hienosti, oli kuulolla ja paineli aikamoista vauhtiakin. Päästiin 9:lle asti, jossa tein pakkovalssin, mutta en kiireessä ilmeisesti ohjannut tarpeeksi hyvin putken jälkeistä hyppyä vaan vedin sen jo sitä seuraavalle hypylle -> hylsy. Taas kaikkien hauskuudeksi tehtiin rata loppuun, hyvinhän se veti. Oma oli mokani taas.
Nurayn kanssa mentiin hiukan kovempaa ja varmistin tällä kertaa, että ohjasin myös ysin hypyn. Aloitti hienosti kepit, mutta jäi keskivälissä yksi välistä, kun aloin itse kiirehtiä. Tyhmä minä! Pitäisi muistaa hengittää syvään. Tästä vitonen ja otin kepit alusta loppuun. Jostain syystä aattelin, että oltiin saatu hylsy (?) ja menin sitten sen mukaan hieman huolimattomasti. Keppien jälkeiselle putkelle en oikein ohjannut, josta kielto. Suoritin sitten loput esteet ja menin rallatellen maalin, jossa kuulin ettei se ollutkaan hylsy vaan kymppi pienoisella yli ajalla. Olin ihan onnellisena melkein kävellyt loppuradan, kun aattelin sen olevan hylly. Ihme etten sillä pilannut koko loppu rataa... :D
Tänään päästiin myös parin viikon tauon jälkeen hakutreeneihin. Tarkoitus oli ottaa neljä ukkoa, mutta meni niin hienosti, että lopetettiin kolmeen. Tuuli oli hyvä ja vastatuuleen upposi saman tien viiteenkymppiin ekalla lähetyksellä ja haukkui semmoisen parikymmentä. Myötätuuleen lähti hitaammin eikä uponnut tarpeeksi syvälle (eli ukon ohi) eikä siten saanut äijästä hajua. Toisella lähetyksellä onneksi tajusi upota ylisyväksi ja sai sitä kautta hajun nenäänsä. Sielläkin oli hienot haukut. Ja minä osasin pitää turpani kiinni! En turhia katkonut Nurrin ajatuksia hölöttämiselläni ;)
Esineruutu käytiin Riikan kanssa tekemässä ekaa kertaa (siis mulle ja Nuraylle) sitten toukokuun. Otin ihan vauhtinoutona, eli heti kun oli löytänyt ja ottanut suuhunsa esineen, heitin Nuraylle lelun, jolloin sai irrottaa esineestä. Ihmeen hyvin osaa etsiä esinettä hajulla, vaikkei olla kuin muutama kerta tehty. Selvästi käyttää tuulta hyödykseen, silmiään ei osaa lainkaan käyttää.
Nyt nokka kohti agitreenejä!
Aloiteltiin agiradalla, joka oli keppikulmaa lukuunottamatta suhteellisen suoraviivainen. Tällä kertaa oli niin, että Tesni oli maksien eka ja Nuray viimeinen. Ei tullut niin kauhea kiire ;) Inhoan kyllä aloittaa ekana...
Tesnin kanssa päästiin kaksi estettä ennen hyllyä :D Teki siis perinteiset eli karkasi A:lle, joka oli neljäs este. Jäi siinä hötäkässä putki suorittamatta, olisi pitänyt paremmin karjua haltuun? Dunnoh, meni jo miten meni. Kisanomaisesti suoritettiin sitten loppu rata, ihan harjotuksen kannalta. Keppikulma oli tosi hankala Tesnille, hypyltä noin 90 asteen kulmassa kepit. Lopulta saatiin kuitenkin parin yrityksen jälkeen tehtyä ;) Muuten ei valittamista.
Nurayn kanssa päästiin kolmanneksi viimeiselle esteelle (puomi). Tätä ennen oli rimat lennellyt, hieman oli ylikierroksilla siitä huolimatta, että lämmittelin sen viereisellä agiradalla. Liukastui (?) puomilta, kun oli niin hirveä kiire ja tipahti puolessa välissä pois. Otin sitten puomin uudelleen (hylly) ja pysäytin kontaktille. Oli kyllä sellaista peräsuoli pitkällä juoksemista koko kisarata, että huh huh. Hullu piski!
Hyppyrata startattiin samoilla järjestelyillä. Radalla oli vain 15 (!) estettä ja välimatkat todella pitkiä. Lisäksi suht koht suora viivaista. Pääsi hyvin koira kiihdyttämään. Sain tungettua molempien koirien kanssa jopa muutaman (kankean) valssin sinne väliin! Ne kun ei todellakaan minun vahvuuksia ole.
Tesnin kanssa alkoi todella hienosti, oli kuulolla ja paineli aikamoista vauhtiakin. Päästiin 9:lle asti, jossa tein pakkovalssin, mutta en kiireessä ilmeisesti ohjannut tarpeeksi hyvin putken jälkeistä hyppyä vaan vedin sen jo sitä seuraavalle hypylle -> hylsy. Taas kaikkien hauskuudeksi tehtiin rata loppuun, hyvinhän se veti. Oma oli mokani taas.
Nurayn kanssa mentiin hiukan kovempaa ja varmistin tällä kertaa, että ohjasin myös ysin hypyn. Aloitti hienosti kepit, mutta jäi keskivälissä yksi välistä, kun aloin itse kiirehtiä. Tyhmä minä! Pitäisi muistaa hengittää syvään. Tästä vitonen ja otin kepit alusta loppuun. Jostain syystä aattelin, että oltiin saatu hylsy (?) ja menin sitten sen mukaan hieman huolimattomasti. Keppien jälkeiselle putkelle en oikein ohjannut, josta kielto. Suoritin sitten loput esteet ja menin rallatellen maalin, jossa kuulin ettei se ollutkaan hylsy vaan kymppi pienoisella yli ajalla. Olin ihan onnellisena melkein kävellyt loppuradan, kun aattelin sen olevan hylly. Ihme etten sillä pilannut koko loppu rataa... :D
Tänään päästiin myös parin viikon tauon jälkeen hakutreeneihin. Tarkoitus oli ottaa neljä ukkoa, mutta meni niin hienosti, että lopetettiin kolmeen. Tuuli oli hyvä ja vastatuuleen upposi saman tien viiteenkymppiin ekalla lähetyksellä ja haukkui semmoisen parikymmentä. Myötätuuleen lähti hitaammin eikä uponnut tarpeeksi syvälle (eli ukon ohi) eikä siten saanut äijästä hajua. Toisella lähetyksellä onneksi tajusi upota ylisyväksi ja sai sitä kautta hajun nenäänsä. Sielläkin oli hienot haukut. Ja minä osasin pitää turpani kiinni! En turhia katkonut Nurrin ajatuksia hölöttämiselläni ;)
Esineruutu käytiin Riikan kanssa tekemässä ekaa kertaa (siis mulle ja Nuraylle) sitten toukokuun. Otin ihan vauhtinoutona, eli heti kun oli löytänyt ja ottanut suuhunsa esineen, heitin Nuraylle lelun, jolloin sai irrottaa esineestä. Ihmeen hyvin osaa etsiä esinettä hajulla, vaikkei olla kuin muutama kerta tehty. Selvästi käyttää tuulta hyödykseen, silmiään ei osaa lainkaan käyttää.
Nyt nokka kohti agitreenejä!
tiistai 4. syyskuuta 2012
Syysskabat 2012
Nyt on käyty pitkästä aikaa kisaamassakin, jalat vei kohti Purina Areenaa ja Syysskaboja kummankin koiran kanssa sunnuntaina. Nurayn kanssa sähellettiin kolme starttia ja Tesnin kanssa kaksi. Olisi voinut kyllä ottaa neidin kanssa myös kolme, mutta en tiedä olisiko oma kunto kestänyt :D Alkoi pää hieman sekoilla jo viiden startin kanssa kahteen tuntiin.
Nurayn kanssa aloitettiin Esa Muotkan agiradalta. Oli aika ihana koukero suuntaan jos toiseen. Keskellä olevan hypyn lähellä oli sen verran monta estettä lähellä, että oli koiralla varaa mistä valita. Olin jo heti alkuun siitä kauhuissani :D Jätin Nurayn lähtöön, ja kutsuin kakkosen luona. Tiputti ilmeisesti toisen riman? Ei ole mielikuvaa, muuta kuin että pari rimaa lenteli. Joka on hieman epänormaalia Nurayn kanssa, kisoissa ei oikeastaan koskaan tiputa rimoja. Voi olla, että märkä ja vellinen hiekkakenttä vaikutti asiaan. Puomilla jäi alasmenokontakti ottamatta, pitää alkaa kiinnittämään huomiota niihin. Lisäksi meinasi tipahtaa märältä puomilta, kun liukastui. Sai kuitenkin korjattua itsensä hyvin. 10 esteeltä (putki) Nuray ampaisi suoraan pituudelle kun olisi pitänyt mennä toiseen putkeen -> hylly. Vedettiin kuitenkin rata loppuun, muuten ei erityisempiä vaikeuksia siellä ollut.
Seuraavana oli vuorossa Hans Friedin (Itävalta) agilityrata. Nurayn kanssa startattiin neljäntenä radalle eli rataantutustumisen jälkeen kiireellä koira autosta ja lähtöön. Homma alkoi ihan jees, kävelin kakkoselle ja pyöräytin Nurayn siitä kolmosen kautta putkeen. Siitä kiireellä puomille ja... Hyppäsi sen verran räikeästi kontaktin yli, että otin tarkoituksella hyllyn. Laitoin takaisin kontaktille ja siinä sitten nökötettiin lupaan asti. Sen jälkeen ulos radalta. Nyt on pakko varmaan tehdä näin, kun se noita kontakteja hyppii. Pitää vaan olla jämeränä itse, hankala aina vaan muistaa se kisoissa :D
Tesnin kanssa kontaktit eivät olleet tällä kertaa ongelma. Otti ne kyllä niin hienosti. Saa olla ylpeä neidistä <3 Tuli jopa hieman kiire, tarkoitus oli valssata hypylle 11, mutta lopulta mentiin takaaleikkauksilla. Hienosti kesti sen ja otti A:n kontaktin hyvin. Keinulle mentiin turhan vauhdilla, olisin halunnut, että hidastaa aiemmin, mutta hyvin se noinkin meni. Tämän jälkeen mokasin itse ohjauksessa, olisi pitänyt juosta vasemmalta puolelta hyppyä kohti putken suuta eikä oikealta. Tesni meni siis väärään päähän. Harmittavasti kolmanneksi viimeiseltä esteeltä hylsy, mutta minkäs tekee. Koira toimi kuitenkin niin kuin itse ohjasin. Oli mahtavasti kuulolla ja vauhtiakin riitti!
Kolmas rata oli Zeljko Goran (Kroatia) käsialaa. Mukava lopettaa hyppyrataan. Ei tarvinnut stressata kontakteja :D Nurayn kanssa kaikki meni hyvin putkelle 8 asti. Olin ajatellut meneväni putken oikealta puolelta, mutta kun löysin itseni jostain ihmeen syystä (?!) vasemmalta puolelta menin ihan kipsiin enkä ohjannut putkeen. Nurri jäi pyörimään jalkoihin, ilme oli sellainen "WTF?!" ja siitä kielto. Matka jatkui hienosti heti kun sain pienen pääni kasaan, ja loppu rata meni hienosti. Tuloksena siis vitonen ajalla -8,25. Meidän paras tulos tähän asti ;) Mutta että nolotti.
Tuolla radalla oli joku kirous tai sitten hirveä päänsärkyni sai minut säheltämään samalla radalla myös Tesnin kanssa. Unohdin siis perhanan radan, vaikka olin sen juuri juossut! Kuinka tyhmä voi olla? Kasiputkelle menin (taas) jostain syystä väärälle puolelle, rata unohtui ja that's it. Kun Tesni oli ehtinyt hypätä jo väärän hypyn niin totesin, että lähden ehkä kotiin nukkumaan ja juoksin vain loppuun. Meni sen verran putkeen... :D
Huolimatta hirveästä häsellyksestä, tekee mieli taas kisaamaan. Kyllä meidän on joskus pakko onnistua, jopa minun aivotoiminnalla!
Lisäksi käytiin illalla treeneissä kummankin koiran kanssa harjoittelemassa kaikki kisojen koukeroita yhteen rataan yhdistettynä. Oli muuten aika karmea rata! Nurayn kanssa vedettiin pariin kertaan ja hyvin jaksoi kisoista huolimatta. Tesnin kanssa otettiin vain kerran, kun näytti sen verran väsähtäneeltä. Etenkin kun jouduttiin miljoona kertaa hinkkaamaan yhtä kohtaa. Sen jälkeen kyllä uni maistui kummallekin koiralle ;)
Nurayn kanssa aloitettiin Esa Muotkan agiradalta. Oli aika ihana koukero suuntaan jos toiseen. Keskellä olevan hypyn lähellä oli sen verran monta estettä lähellä, että oli koiralla varaa mistä valita. Olin jo heti alkuun siitä kauhuissani :D Jätin Nurayn lähtöön, ja kutsuin kakkosen luona. Tiputti ilmeisesti toisen riman? Ei ole mielikuvaa, muuta kuin että pari rimaa lenteli. Joka on hieman epänormaalia Nurayn kanssa, kisoissa ei oikeastaan koskaan tiputa rimoja. Voi olla, että märkä ja vellinen hiekkakenttä vaikutti asiaan. Puomilla jäi alasmenokontakti ottamatta, pitää alkaa kiinnittämään huomiota niihin. Lisäksi meinasi tipahtaa märältä puomilta, kun liukastui. Sai kuitenkin korjattua itsensä hyvin. 10 esteeltä (putki) Nuray ampaisi suoraan pituudelle kun olisi pitänyt mennä toiseen putkeen -> hylly. Vedettiin kuitenkin rata loppuun, muuten ei erityisempiä vaikeuksia siellä ollut.
Seuraavana oli vuorossa Hans Friedin (Itävalta) agilityrata. Nurayn kanssa startattiin neljäntenä radalle eli rataantutustumisen jälkeen kiireellä koira autosta ja lähtöön. Homma alkoi ihan jees, kävelin kakkoselle ja pyöräytin Nurayn siitä kolmosen kautta putkeen. Siitä kiireellä puomille ja... Hyppäsi sen verran räikeästi kontaktin yli, että otin tarkoituksella hyllyn. Laitoin takaisin kontaktille ja siinä sitten nökötettiin lupaan asti. Sen jälkeen ulos radalta. Nyt on pakko varmaan tehdä näin, kun se noita kontakteja hyppii. Pitää vaan olla jämeränä itse, hankala aina vaan muistaa se kisoissa :D
Tesnin kanssa kontaktit eivät olleet tällä kertaa ongelma. Otti ne kyllä niin hienosti. Saa olla ylpeä neidistä <3 Tuli jopa hieman kiire, tarkoitus oli valssata hypylle 11, mutta lopulta mentiin takaaleikkauksilla. Hienosti kesti sen ja otti A:n kontaktin hyvin. Keinulle mentiin turhan vauhdilla, olisin halunnut, että hidastaa aiemmin, mutta hyvin se noinkin meni. Tämän jälkeen mokasin itse ohjauksessa, olisi pitänyt juosta vasemmalta puolelta hyppyä kohti putken suuta eikä oikealta. Tesni meni siis väärään päähän. Harmittavasti kolmanneksi viimeiseltä esteeltä hylsy, mutta minkäs tekee. Koira toimi kuitenkin niin kuin itse ohjasin. Oli mahtavasti kuulolla ja vauhtiakin riitti!
Kolmas rata oli Zeljko Goran (Kroatia) käsialaa. Mukava lopettaa hyppyrataan. Ei tarvinnut stressata kontakteja :D Nurayn kanssa kaikki meni hyvin putkelle 8 asti. Olin ajatellut meneväni putken oikealta puolelta, mutta kun löysin itseni jostain ihmeen syystä (?!) vasemmalta puolelta menin ihan kipsiin enkä ohjannut putkeen. Nurri jäi pyörimään jalkoihin, ilme oli sellainen "WTF?!" ja siitä kielto. Matka jatkui hienosti heti kun sain pienen pääni kasaan, ja loppu rata meni hienosti. Tuloksena siis vitonen ajalla -8,25. Meidän paras tulos tähän asti ;) Mutta että nolotti.
Tuolla radalla oli joku kirous tai sitten hirveä päänsärkyni sai minut säheltämään samalla radalla myös Tesnin kanssa. Unohdin siis perhanan radan, vaikka olin sen juuri juossut! Kuinka tyhmä voi olla? Kasiputkelle menin (taas) jostain syystä väärälle puolelle, rata unohtui ja that's it. Kun Tesni oli ehtinyt hypätä jo väärän hypyn niin totesin, että lähden ehkä kotiin nukkumaan ja juoksin vain loppuun. Meni sen verran putkeen... :D
Huolimatta hirveästä häsellyksestä, tekee mieli taas kisaamaan. Kyllä meidän on joskus pakko onnistua, jopa minun aivotoiminnalla!
Lisäksi käytiin illalla treeneissä kummankin koiran kanssa harjoittelemassa kaikki kisojen koukeroita yhteen rataan yhdistettynä. Oli muuten aika karmea rata! Nurayn kanssa vedettiin pariin kertaan ja hyvin jaksoi kisoista huolimatta. Tesnin kanssa otettiin vain kerran, kun näytti sen verran väsähtäneeltä. Etenkin kun jouduttiin miljoona kertaa hinkkaamaan yhtä kohtaa. Sen jälkeen kyllä uni maistui kummallekin koiralle ;)
perjantai 31. elokuuta 2012
Da Obedience
Nyt ollaan oltu ahkeria tokoilijoita/tottistelijoita, senhän näkee jo otsikosta. Siis wtf kysyy ihmiset? Ei olla päästy tällä viikolla ollenkaan haku/agilitytreeneihin, niin ollaan korvattu se tällä ;)
Tiistaina käytiin vetämässä iltavirkkutreenit eli Riikan kanssa tottistelemaan Vantaalle klo 21, oli jo aika pimeää mutta onneksi kentällä oli valot. Selvästi meidän koirat on iltavirkkuja, kaikilla meni treenit nappiin ja kunnolla! Tämä pitää pistää korvantaakse, jos joskus menisi iltakisoihin ;)
Nurayn kanssa aloitettiin perseenkäytöllä, nyt pystyy tekemään jo pientä ympyrää niin että kääntyy hienosti persettä heittämällä. Tai ainakin tällä kertaa se onnistui. Alkuun seuraamisessa taas poikitti, mutta parantaa loppua kohden. Mitenkähän noita ylijäämäkierroksia saisi pois? Jääveistä istuminen oli hyvä, jää napakasti. Pientä taipumusta jäädä kyyryyn on, näyttää siltä kun odottaisi seuraavaa käskyä/haluaisi äkkiä eteenpäin. Otettiin häiriöpaikkamakuu loppuun, kesti hienosti vaikka levoton se on edelleen. Parannusta on kuitenkin tullut reilusti! Alkaa taas valoa pilkottamaan tunnelin päästä.
Tesnin kanssa minun pitää kiinnittää huomiota apuihin. Viljelen niitä ihan joka paikkaan, vaikka Tesni ei niitä tarvitsisi. Ja kohta taas tarttee, kun tottuu siihen että aina tulee joku apu. Pitäisikö sitoa käsi kylkeen kiinni, niin se ei voisi heilua joka paikassa? Tämä ongelma on siis ihan joka liikkeessä. Argh! Koira kuitenkin toimi hienosti, minä en niinkään.
Seuruussa voitaisiin alkaa treenaamaan käännöksiä, ei ollakaan niitä tehty, kun olen vaan hinkannut sitä oikeaa paikkaa. Aloitettiin myös jääveistä seisomisen harjoittelu. Tuntui heti tajuavan, mitä tehdään. Napakasti jää, ainut "ongelma" on että jää huojumaan mitä ihmeellisempiin asentoihin. Jalat sojoittaa/on ristissä ties mihin suuntaan. Paikkamakuuta otettiin myös pitkästä aikaa, edelleen ollaan alkeissa sen kanssa. Luoksetulossa käsiä pois navasta, ne kuuluu sivulle...
Torstaina mentiin tokoilemaan (huomaa sanavalinta) Hannan kanssa. Otin heti alkuun kummankin kanssa vauhtinoutoa, Nuray nostaa hienosti kapulan ja lähtee juoksemaan luokse. Heitän lelun tällä hetkellä melko pian nostosta/liikeelle lähdöstä. Voisi sitä alkaa pidentämään. Tesnin kanssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vauhtinoutoa, vaatii pientä sisäänajamista? Tällä hetkellä ei ainakaan vaikuttanut parhaalta metodilta neidille.
Nurayn kanssa seuraamista otettiin lelupalkalla, eli heitin lelun taakse hienon pätkän jälkeen. Ajatuksena, ettei poikittaisi niin pahasti. Oli meinaan hiiiiukan kierroksilla, vaikka olin käyttänyt juoksentelemassa vapaana ennen treenejä. Tuolla taaksepalkkaamisella ollaan saatu sitä alun perin paremmaksi, mutta saas nähdä. Pitäisi kysäistä joltakin viisaammalta.
Tein Nurayn kanssa ruudun alkeita (!). Ollaan siis viimeksi tehty pari vuotta sitten sitä. Oli tyttö hieman ihmeissään ja pitipä se lelua hakiessa käydä työntämässä nenäkin kartioon (keskellä siis collienenän kokoinen reikä), niin että se lähti mukaan. Hiukan nauratti :D Pitäisi nyt päättää aloittaako ruutua ajamaan sisään/treenaaman taputtamalla vai kosketusalustalla?
Jääveistä tehtiin kaikkia, ensin seisomista takapalkalla. Se toimii meille parhaiten, jää hyvin, kun tietää saavansa palkan takaa eikä minun kädestä. Tosin pientä taiteilua saattaa jossain vaiheessa olla ennakoimisen kanssa, pitää olla varovainen sen suhteen. Istuminen ok, kättä voisi alkaa häivyttämään. Maahanmenot parasta pitkään aikaan, meni nopeasti täysin alas useaan kertaan. Ja häiriöpaikkamakuu Hannan avustuksella myös hyvä. Onneksi on näitä apureita, joita voi "pakottaa" esittämään idioottia sen liikkeen ajan. Mahtaa ulkopuolisesta näyttää oudolta kun koira makaa, toinen ohjaaja tuijottaa ja muistuttaa mitä oltiin tekemässä (minä) ja toinen ihminen hyppii, juoksetelee, heittää leluja/nakkeja maahan, huutelee omiaan yms. ;)
Mutta voi Tesniä! Seuruu oli kerrassaan upeata, pystyi tekemään pienen pätkän täysin ilman apuja! Hienosti piti oikean paikan, oli SUORA (toisin kuin joku muu) ja katsekontakti ihana. Oikein intensiivinen. Voi että tuo prinsessa välillä yllättää <3 Näinä hetkinä sitä aina muistaa, minkä takia ylipäätään treenaa ;) Ei se ole yhtään niin blondi kuin väitän.
Perseenkäyttö oli myös parempaa, on tosin edelleen kankea. Seisominen oli hienoa, varsinkin siihen nähden että toinen kerta kun sitä tehtiin. Edelleen oli jalat ristissä ja jäi huojuen seisomaan siihen missä oli kun käskyn sai :D Maahanmenoissa pitäisi saada käsiapu pois, jäänyt liikaa siihen kiinni. Kenenköhän syy? Paikkamakuu tehtiin lievemmässä häiriössä eli Hanna treenasi Aatua ja minä jätin Tesnin makaamaan käyden välillä välipalkkaamassa.
Mutta se seuruu, jäi hyvä fiilis kyllä näistä!
Tiistaina käytiin vetämässä iltavirkkutreenit eli Riikan kanssa tottistelemaan Vantaalle klo 21, oli jo aika pimeää mutta onneksi kentällä oli valot. Selvästi meidän koirat on iltavirkkuja, kaikilla meni treenit nappiin ja kunnolla! Tämä pitää pistää korvantaakse, jos joskus menisi iltakisoihin ;)
Nurayn kanssa aloitettiin perseenkäytöllä, nyt pystyy tekemään jo pientä ympyrää niin että kääntyy hienosti persettä heittämällä. Tai ainakin tällä kertaa se onnistui. Alkuun seuraamisessa taas poikitti, mutta parantaa loppua kohden. Mitenkähän noita ylijäämäkierroksia saisi pois? Jääveistä istuminen oli hyvä, jää napakasti. Pientä taipumusta jäädä kyyryyn on, näyttää siltä kun odottaisi seuraavaa käskyä/haluaisi äkkiä eteenpäin. Otettiin häiriöpaikkamakuu loppuun, kesti hienosti vaikka levoton se on edelleen. Parannusta on kuitenkin tullut reilusti! Alkaa taas valoa pilkottamaan tunnelin päästä.
Tesnin kanssa minun pitää kiinnittää huomiota apuihin. Viljelen niitä ihan joka paikkaan, vaikka Tesni ei niitä tarvitsisi. Ja kohta taas tarttee, kun tottuu siihen että aina tulee joku apu. Pitäisikö sitoa käsi kylkeen kiinni, niin se ei voisi heilua joka paikassa? Tämä ongelma on siis ihan joka liikkeessä. Argh! Koira kuitenkin toimi hienosti, minä en niinkään.
Seuruussa voitaisiin alkaa treenaamaan käännöksiä, ei ollakaan niitä tehty, kun olen vaan hinkannut sitä oikeaa paikkaa. Aloitettiin myös jääveistä seisomisen harjoittelu. Tuntui heti tajuavan, mitä tehdään. Napakasti jää, ainut "ongelma" on että jää huojumaan mitä ihmeellisempiin asentoihin. Jalat sojoittaa/on ristissä ties mihin suuntaan. Paikkamakuuta otettiin myös pitkästä aikaa, edelleen ollaan alkeissa sen kanssa. Luoksetulossa käsiä pois navasta, ne kuuluu sivulle...
Torstaina mentiin tokoilemaan (huomaa sanavalinta) Hannan kanssa. Otin heti alkuun kummankin kanssa vauhtinoutoa, Nuray nostaa hienosti kapulan ja lähtee juoksemaan luokse. Heitän lelun tällä hetkellä melko pian nostosta/liikeelle lähdöstä. Voisi sitä alkaa pidentämään. Tesnin kanssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vauhtinoutoa, vaatii pientä sisäänajamista? Tällä hetkellä ei ainakaan vaikuttanut parhaalta metodilta neidille.
Nurayn kanssa seuraamista otettiin lelupalkalla, eli heitin lelun taakse hienon pätkän jälkeen. Ajatuksena, ettei poikittaisi niin pahasti. Oli meinaan hiiiiukan kierroksilla, vaikka olin käyttänyt juoksentelemassa vapaana ennen treenejä. Tuolla taaksepalkkaamisella ollaan saatu sitä alun perin paremmaksi, mutta saas nähdä. Pitäisi kysäistä joltakin viisaammalta.
Tein Nurayn kanssa ruudun alkeita (!). Ollaan siis viimeksi tehty pari vuotta sitten sitä. Oli tyttö hieman ihmeissään ja pitipä se lelua hakiessa käydä työntämässä nenäkin kartioon (keskellä siis collienenän kokoinen reikä), niin että se lähti mukaan. Hiukan nauratti :D Pitäisi nyt päättää aloittaako ruutua ajamaan sisään/treenaaman taputtamalla vai kosketusalustalla?
Jääveistä tehtiin kaikkia, ensin seisomista takapalkalla. Se toimii meille parhaiten, jää hyvin, kun tietää saavansa palkan takaa eikä minun kädestä. Tosin pientä taiteilua saattaa jossain vaiheessa olla ennakoimisen kanssa, pitää olla varovainen sen suhteen. Istuminen ok, kättä voisi alkaa häivyttämään. Maahanmenot parasta pitkään aikaan, meni nopeasti täysin alas useaan kertaan. Ja häiriöpaikkamakuu Hannan avustuksella myös hyvä. Onneksi on näitä apureita, joita voi "pakottaa" esittämään idioottia sen liikkeen ajan. Mahtaa ulkopuolisesta näyttää oudolta kun koira makaa, toinen ohjaaja tuijottaa ja muistuttaa mitä oltiin tekemässä (minä) ja toinen ihminen hyppii, juoksetelee, heittää leluja/nakkeja maahan, huutelee omiaan yms. ;)
Mutta voi Tesniä! Seuruu oli kerrassaan upeata, pystyi tekemään pienen pätkän täysin ilman apuja! Hienosti piti oikean paikan, oli SUORA (toisin kuin joku muu) ja katsekontakti ihana. Oikein intensiivinen. Voi että tuo prinsessa välillä yllättää <3 Näinä hetkinä sitä aina muistaa, minkä takia ylipäätään treenaa ;) Ei se ole yhtään niin blondi kuin väitän.
Perseenkäyttö oli myös parempaa, on tosin edelleen kankea. Seisominen oli hienoa, varsinkin siihen nähden että toinen kerta kun sitä tehtiin. Edelleen oli jalat ristissä ja jäi huojuen seisomaan siihen missä oli kun käskyn sai :D Maahanmenoissa pitäisi saada käsiapu pois, jäänyt liikaa siihen kiinni. Kenenköhän syy? Paikkamakuu tehtiin lievemmässä häiriössä eli Hanna treenasi Aatua ja minä jätin Tesnin makaamaan käyden välillä välipalkkaamassa.
Mutta se seuruu, jäi hyvä fiilis kyllä näistä!
tiistai 28. elokuuta 2012
Sisäinen Mikko Alatalo
Otsikko kertookin jo meidän treenien pääasian viime viikolla, minun pitäisi löytää sisäinen Mikko Alataloni agilityradalla ja oikeastaan kaikissa hommissa. On helpompaa rauhoittaa minua kuin koiraa. Pitää juosta kovaa, mutta keskittyä ja tehdä rauhallisesti kaikki ohjauskuviot. Turhia kiirehtimättä. Kuulostaa niin kovin helpolta (not). Tässä tulee olemaan aika paljon hommaa ennen kuin onnistuu. Olen aina pitänyt itseäni rauhallisena, mutta en kuulemma ole. Ollaan Nurayn kanssa samanlaisia vipeltäjiä. Nyt vaan joogaamaan ja kuuntelemaan rauhallista musiikkia ennen kisoja ja treenejä ;)
Lauantaina oli Koiruuksien kesätreffit, käytiin piipahtamassa Tervakosken KV-näyttelyssä hakemassa Tesnille EH. Samalla hieman otin Nurayn kanssa tokoa siinä hulinassa ja sain pitkiä katseita. Oli hyvää häiriötä. Tesnin kanssa kokeiltiin myös hieman helpotettuna. Tämän jälkeen paineltiin kasvattaja Teijan luo nauttimaan valiokakkua (Sintin MVA, Hupin TVA ja Elmon agikaksoisvalio). Samalla koirat pyörivät sulassa sovussa pitkin asuntoa. Paitsi Nuray joka oli teljetty turvallisuussyistä omaan huoneeseen (kun oli ruokaa tarjolla, pikku apina olisi seonnut).
Tämän jälkeen lähdimme huristelemaan kohti Riman hallia, Anne oli lupautunut pitämään meille parin tunnin agitreenit. Oli kaksi tekniikkarataa, toisessa pointtina saksalainen ja pakkovalssi kepeille. Toisessa hyppyjen kierto ja väärään päähän putkea lähetys. Olin itse vielä aika surkeassa kunnossa viisurin poiston takia (onneksi oli muuten viimeinen!), joten en kauheasti juoksennellut. Turisti Nuray pääsi aloittamaan, ongelmaksi tuli ehtiminen (ylläri). Varsinkin huono kuntoni ei asiaa helpottanut, piti koko ajan jättää koira kauemmaksi ja yrittää luottaa siihen että kyllä se osaa tulla. Minulle turhan vaikeaa se luottaminen, pitää aina jäädä kyyläämään ja odottamaan, vaikka tiedän että sillä tavalla en ikinä ehdi mihinkään. On se vaikeaa. Kepeillekin saatiin hyviä vinkkejä, mm. turpa kiinni. Kehuessani Nuray helposti jätti kesken (ajatteli varmaan että se oli siinä). Lisäksi pitää muistaa pitää käsi ylhäällä ja tukea koiraa, se helposti unohtuu kummankin piskin kanssa.
Tesnin kanssa vielä suurempi ongelma oli luottamus, jotenkin oli tosi hankala jättää koira ja painella kakkoshypylle niin että luottaisi koiran tulevan ykkösen, kun suorin reitti on kakkoselle. Tesni kuitenkin ykkösen teki ja käyttäytyi muutenkin varsin hienosti. Itse en vaan yhtään osannut ohjata! Vasta muutaman kerran jälkeen tajusin, että tein ihme piruetin ennen saksalaista. Tämäkin tuli vain ilmi kun Tesni lähti väärään suuntaan. Ihmekö tuo, kun ohjasin niin? Lopulta sain ohjauksen päähäni iskostumaan ja homma alkoi sujumaan. Koiraparat kun joutuvat tällaisesta ohjaajasta kärsimään...
Toisen radan onnistumisprosentti oli onneksi huimasti parempi. Ei päässyt niin pahasti masentumaan ;) Kummatkin koirat osasivat hienosti takaakierrot. Syynä saattaisi olla viime viikon kotiläksyt ja takaakiertojen harjoittelu. Ollaan siis lenkillä kierretty puita tosi ahkerasti ja sisätiloissa huonekaluja. Ja putkeenkin mentiin joka kerta oikeaan päähän, vähän vilkaistiin sitä lähempää, mutta hienosti toteltiin käskyjä. Tosi ylpeä olen noista piskeistä! Kiitokset Annelle mukavista treeneistä ja hyvistä vinkeistä, ehkä tästä vielä joskus oppii luottamaan koiriin, eikä jää niitä odottelemaan :D
Takaisin otsikkoon palatakseni, tämä on siis vinkki, joka saatiin Ruokosen Juhalta viimeisissä treeneissä sunnuntaina. Meno on hienoa, mutta pidän liikaa kiirettä ja häsellän. Menen mukaan koiran kierroksiin. Tottahan se on, mutta kun se on niin helppoa :D Nyt pitää vaan löytää sisäinen lahna ja yrittää sen kanssa kisoissa mennä.
Rata oli tehty nopeille koirille kuulemma vaikeaksi ja niinhän se oli. Välillä hirveitä kiihdytyssuoria ja sen jälkeen vaikeita ohjauskuvioita. Sai elää hieman veitsenterällä. Alkuun hyppy-hyppy-putki-hyppy väärältä puolelta. Onneksi pystyin jättämään Nurayn alkuun ja kävelin itse putkelle, heitin Nurayn putkeen ja menin valmiiksi hypylle. Oli taas hyötyä takaakiertotreeneistä, meni ihan ok. Tämän jälkeen oli hyppy-hyppy-putki-pöytä. Toisella hypyllä oli tarkoitus tehdä päällejuoksu ja lähettää siitä putkeen. Putken pää oli siis niin sanotusti vääräpää ja siinä välissä oli myös A:n kontakti. Hieman kontakti-putkierottelua siis. Putken jälkeen jarrutettiin pöydälle. Ja minä kyllä kirjaimellisesti jarrutin. Nuray meni varsin hienosti kun ehdin ohjaamaan, huono kunto kuitenkin edelleen näkyi ja olin alkuun hirveästi myöhässä. Lopulta pääsin kuitenkin juonesta kiinni ja saatiin homma toimimaan.
Pöydältä lähdetiin A:lle, hyppy-hyppy-hyppy-hyppy-takaakiertohyppy-putki. Tämä suora oli hankala, minun piti ehtiä lähettämään koiraa takaakierrolle ja se sai rauhassa kerätä vauhtia edeltävillä hypyillä. Hypyt oli U-muodossa eli lopulta se onnistui niin, että lähetin Nurrin ekalle hypylle ja ohjasin kauempaa muut hypyt kiilaten itse koiran takaakierrolle. Tämän jälkeen lähettiin putkeen putken takaa, eli periaatteessa kiertotreeni tai sitten pakkovalssi. Kokeilin kumpaakin ja takaaohjaus toimi paremmin. Ei ollut niin kiire. Tämän jälkeen oli hyppy-hyppy-kepit-hyppy. Ekalle hypylle piti tehdä ennakoiva valssi, jotta sai koiran vastakädellä heitettyä seuraavalle hypylle ja siitä kepeille.
Saatiin kyllä äärimmäisen paljon hyviä vinkkejä Nurayn kanssa, suurin osa toimii varmasti myös Tesnillä. Tuli hirveä kisakuume, pitäisi päästä kokeilemaan sisäistä Lahnaa kisoihinkin. Tosin pitäisi se ensin löytää ;)
Lauantaina oli Koiruuksien kesätreffit, käytiin piipahtamassa Tervakosken KV-näyttelyssä hakemassa Tesnille EH. Samalla hieman otin Nurayn kanssa tokoa siinä hulinassa ja sain pitkiä katseita. Oli hyvää häiriötä. Tesnin kanssa kokeiltiin myös hieman helpotettuna. Tämän jälkeen paineltiin kasvattaja Teijan luo nauttimaan valiokakkua (Sintin MVA, Hupin TVA ja Elmon agikaksoisvalio). Samalla koirat pyörivät sulassa sovussa pitkin asuntoa. Paitsi Nuray joka oli teljetty turvallisuussyistä omaan huoneeseen (kun oli ruokaa tarjolla, pikku apina olisi seonnut).
Tämän jälkeen lähdimme huristelemaan kohti Riman hallia, Anne oli lupautunut pitämään meille parin tunnin agitreenit. Oli kaksi tekniikkarataa, toisessa pointtina saksalainen ja pakkovalssi kepeille. Toisessa hyppyjen kierto ja väärään päähän putkea lähetys. Olin itse vielä aika surkeassa kunnossa viisurin poiston takia (onneksi oli muuten viimeinen!), joten en kauheasti juoksennellut. Turisti Nuray pääsi aloittamaan, ongelmaksi tuli ehtiminen (ylläri). Varsinkin huono kuntoni ei asiaa helpottanut, piti koko ajan jättää koira kauemmaksi ja yrittää luottaa siihen että kyllä se osaa tulla. Minulle turhan vaikeaa se luottaminen, pitää aina jäädä kyyläämään ja odottamaan, vaikka tiedän että sillä tavalla en ikinä ehdi mihinkään. On se vaikeaa. Kepeillekin saatiin hyviä vinkkejä, mm. turpa kiinni. Kehuessani Nuray helposti jätti kesken (ajatteli varmaan että se oli siinä). Lisäksi pitää muistaa pitää käsi ylhäällä ja tukea koiraa, se helposti unohtuu kummankin piskin kanssa.
Tesnin kanssa vielä suurempi ongelma oli luottamus, jotenkin oli tosi hankala jättää koira ja painella kakkoshypylle niin että luottaisi koiran tulevan ykkösen, kun suorin reitti on kakkoselle. Tesni kuitenkin ykkösen teki ja käyttäytyi muutenkin varsin hienosti. Itse en vaan yhtään osannut ohjata! Vasta muutaman kerran jälkeen tajusin, että tein ihme piruetin ennen saksalaista. Tämäkin tuli vain ilmi kun Tesni lähti väärään suuntaan. Ihmekö tuo, kun ohjasin niin? Lopulta sain ohjauksen päähäni iskostumaan ja homma alkoi sujumaan. Koiraparat kun joutuvat tällaisesta ohjaajasta kärsimään...
![]() | |
| Hyppy väärään suuntaan... |
Toisen radan onnistumisprosentti oli onneksi huimasti parempi. Ei päässyt niin pahasti masentumaan ;) Kummatkin koirat osasivat hienosti takaakierrot. Syynä saattaisi olla viime viikon kotiläksyt ja takaakiertojen harjoittelu. Ollaan siis lenkillä kierretty puita tosi ahkerasti ja sisätiloissa huonekaluja. Ja putkeenkin mentiin joka kerta oikeaan päähän, vähän vilkaistiin sitä lähempää, mutta hienosti toteltiin käskyjä. Tosi ylpeä olen noista piskeistä! Kiitokset Annelle mukavista treeneistä ja hyvistä vinkeistä, ehkä tästä vielä joskus oppii luottamaan koiriin, eikä jää niitä odottelemaan :D
![]() |
| ... ja oikeaan suuntaan. |
Rata oli tehty nopeille koirille kuulemma vaikeaksi ja niinhän se oli. Välillä hirveitä kiihdytyssuoria ja sen jälkeen vaikeita ohjauskuvioita. Sai elää hieman veitsenterällä. Alkuun hyppy-hyppy-putki-hyppy väärältä puolelta. Onneksi pystyin jättämään Nurayn alkuun ja kävelin itse putkelle, heitin Nurayn putkeen ja menin valmiiksi hypylle. Oli taas hyötyä takaakiertotreeneistä, meni ihan ok. Tämän jälkeen oli hyppy-hyppy-putki-pöytä. Toisella hypyllä oli tarkoitus tehdä päällejuoksu ja lähettää siitä putkeen. Putken pää oli siis niin sanotusti vääräpää ja siinä välissä oli myös A:n kontakti. Hieman kontakti-putkierottelua siis. Putken jälkeen jarrutettiin pöydälle. Ja minä kyllä kirjaimellisesti jarrutin. Nuray meni varsin hienosti kun ehdin ohjaamaan, huono kunto kuitenkin edelleen näkyi ja olin alkuun hirveästi myöhässä. Lopulta pääsin kuitenkin juonesta kiinni ja saatiin homma toimimaan.
Pöydältä lähdetiin A:lle, hyppy-hyppy-hyppy-hyppy-takaakiertohyppy-putki. Tämä suora oli hankala, minun piti ehtiä lähettämään koiraa takaakierrolle ja se sai rauhassa kerätä vauhtia edeltävillä hypyillä. Hypyt oli U-muodossa eli lopulta se onnistui niin, että lähetin Nurrin ekalle hypylle ja ohjasin kauempaa muut hypyt kiilaten itse koiran takaakierrolle. Tämän jälkeen lähettiin putkeen putken takaa, eli periaatteessa kiertotreeni tai sitten pakkovalssi. Kokeilin kumpaakin ja takaaohjaus toimi paremmin. Ei ollut niin kiire. Tämän jälkeen oli hyppy-hyppy-kepit-hyppy. Ekalle hypylle piti tehdä ennakoiva valssi, jotta sai koiran vastakädellä heitettyä seuraavalle hypylle ja siitä kepeille.
Saatiin kyllä äärimmäisen paljon hyviä vinkkejä Nurayn kanssa, suurin osa toimii varmasti myös Tesnillä. Tuli hirveä kisakuume, pitäisi päästä kokeilemaan sisäistä Lahnaa kisoihinkin. Tosin pitäisi se ensin löytää ;)
perjantai 24. elokuuta 2012
Busy life is busy
Aikataulut ovat olleet sen verran nafteja, ettei paljon ole tännekään tullut kirjoiteltua. Yllättävän pitkäänhän minä jaksoinkin kirjoittaa viikottain ;) Katsotaan joskos muistaisin, mitä kaikkea tässä ollaankaan tehty tämän ja viime blogin välillä.
Agility:
Viidet treenit on ehtinyt olla kummallakin koiralla. Kävimme näyttämässä osaamistamme eräälle treeniporukalle ajatuksella, että jos he hyväksyisivät meidät treeneihin mukaan. Meni varsin perinteisesti eli Nuray sata lasissa ja Tesni hieman haaveili. Tekee ihan hyvää varsinkin Tesnille treenailla vierailla kentillä, kun se aina niitä hieman ihmettelee ja haluaisi tutkiskella, vaikka en sitä päästäkään tekemään. Nurayn suhteen sillä ei ole väliä, yksi este riittää sytyttämään sen hullun katseen silmiin. Rata oli suht koht vaikea meille lukuisine putkineen ja tiukkoine käännöksineen. Oli esimerkiksi kaksi U-putkea vierekkäin niin, että hypyltä piti lähettää kauemman putken kauimmaiseen päähän. Kyllähän se lopulta onnistui, mutta hieman sai käyttää luovaa ohjausta ;) Tesnin kanssa rata meni kyllä semmoiseksi haaveiluksi, että alta pois. On niin tuulella käyvä pikku neiti. Päästiin kuitenkin ryhmään kummankin koiran kanssa! Nurayn kanssa potenttiaalia meillä kuulemma on, ykkönen luokkana tulee olemaan vaikea (oh really?), mutta kunhan saadaan homma toimimaan niin sitten voisi iskeä SM:iä kiikariin. Minulle ehkä vielä hieman liian suuri tavoite, jos aloitellaan siitä ekasta nollasta :D Tesnin kanssa ollaan todennäköisemmin "helpommin" kolmosissa, kun on niin paljon hitaampi ja rauhallisempi. Pitää vaan pitää se hallinnassa, ettei pääse haaveilemaan. Uudessa porukassa aloitellaan syyskuussa.
Yksissä treeneissä otimme vain hyppytekniikkaa radan muodossa, eli hypyt matalalla ja lähekkäin hyppyjä/putkia. Pääsin lisäksi samalla harjoittelemaan kaukaa ohjaamista, juoksin Nurayn kanssa lähinnä radan keskellä ja lähettelin ympäriinsä. Kerrankin hyvällä onnistumisprosentilla! Tesnin kanssa piti mennä hieman lähemmäksi, mutta kauko-ohjausta siinäkin tuli kokeiltua.
Kolmansissa treeneissä oli kaksi erillistä rataa, toisella ajatuksena jaakotus ja toisella kepeille lähetys erinäköisistä kulmista. Nurayn kanssa jaakotus onnistui ihmeen hyvin, tavallisesti kun se ei tykkää mennä selän taakse ja pyrkii minun eteeni. Kääntyy vaan turhan "pienessä" tilassa, jaakotus hypyn ja kontaktin yhdistelmänä ei toiminut, koska kääntyi niin jyrkästi että meni siitä välistä. Tesnin kanssa se taas toimi, koska on kontaktivetoinen koira. Kepit ei Nurrin kanssa tuottanut ongelmaa muuta kuin turhilla kierroksilla varustettuna. Hakee nykyään ihan hyvin ne, ainoastaan pitää hieman itse himmailla ja hidastaa, ettei liiassa vauhdissa aloita esim. vasta toisesta välistä. Tesnin kanssa keppejä pitäisi saada kiinnostavimmiksi, ne kun tuntuu olevan niin pakkopullaa. Välillä menee loistavasti ja välillä oikein ilmeestä näkee, että ei taas noita. Suorittaa ne kuitenkin ihan hyvälä tekniikalla, kun aloittaa tekemään. Oikean aloituspaikan hakeminen ei kuitankaan onnistu vielä.
Neljännet treenit meillä suoritettiin ulkopuolisen kouluttajan ohjauksessa. Pyydettiin Collieyhdistyksen treeneihin Juha Ruokonen hieman tunkemaan infoa meidän päänuppeihin parille kerralle. Näille kerroille otan vain Nurayn ajallisista syistä. Viime kerran teemana oli valssit ja ohjaustapana blind cross body line (Greg Derrettin ohjausjärjestelmä). Siinä ohjaajan hartialinja määrittää suunnan ja sallitut esteet. Nurayn kanssa tuntui olevan luonnollinen ohjausmuoto, koska seuraa luonnostaan minun hartioitteni suuntaa esteitä hakiessa.
Alkuun hinkattiin ennakoivaa valssia. Ensimmäisenä oli putki-hyppy-putki sarja. Tarkoitus oli siis ohjata koira putkesta hypyn yli ennakoivalla valssilla ja siitä takaisin putkeen mahdollisimman pienellä käännöksellä ja itse pysymällä lähestulkoon samassa pisteessä. Tämä se vasta vaikeata minulle oli! Kesti aikansa iskostaa otsalohkoon, että ei liikuta kohti estettä vaan pieniä askeleita lähes paikoillaan ja ohjataan koira toisella kädellä yli. Kun saatiin tämä onnistumaan (ainakin sillä kertaa), siirryimme kohti seuraavaa estesarjaa radalla. Putkesta mentiin hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy-sarja. Ensimmäiset hypyt ja putket olivat koiralla suoralla linjalla eli lähetin koiran vaan putkeen hyppyjen kautta ja riensi Juhan "Kovempaa, kovempaa!" käskyjen saattelemana kohti putken jälkeistä hyppyä, jossa oli tarkoitus tehdä päällejuoksu ja siitä heittää seuraavalle hypylle. Tämä onnistui uskomaani paremmin, heti kun joku oli huutamassa vauhtia vauhtia. En ymmärrä, miksi jään odottamaan tuota koiraa, kun se on kuitenkin sata kertaa minua nopeampi. Huonosti irtoava ohjaaja ;) Tämän jälkeen oli mukava suora, hyppy-pituus-putki-hyppy, josta piti koira jarruttaa välistä vetoja varten (kuinka helppoa...). Kokeiltiin hieman erilaisempaa systeemiä välistä vetoihin ja se tuntui toimivan, ainakin silloin kun sain kädet ja jalat itseltäni oikeaan järjestykseen. Se on muuten yllättävän vaikeaa juostessa ja kun on kauhea kiire pysyä koiran vauhdissa :D
Välistävetojen jälkeen oli hypyn takaakierto-hyppy-putki-hyppy-hyppy. Saatiin kotiläksyksi harjoitella takaakiertoja, koska tällä hetkellä menen kuulemma liian lähelle tekemään niitä. Pitäisi heittää koira takaakierrolle parin metrin päästä, jotta saa vähän etumatkaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Tällä viikolla ollaan siis lenkkien yhteydessä kierretty puita suuntaan jos toiseen kummankin koiran kanssa. Putken jälkeisillä hypyillä piti ehtiä tekemään valssi, joka oli hiukan liian vaikeaa. En mitenkään ehtinyt juoksemaan sinne asti ja aloitin valssaamisen liian myöhään. Ei pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa! Sekin siis harjoittelun alle...
Saimme kommentiksi, että meno oli sen verran hienoa, ettei sen nollan pitäisi olla vaikeaa. Eli näillä eväillä seuraaviin kisoihin! Kunhan vaan saadaan minun hermorakenne kuntoon (kisajännitys) ja toimimaan myös kisoissa.
Viidennet agitreenit keskittyivät taas keppeihin. Eli oli kaksi rataa. Pidemmällä radalla tahkottiin keppejä, jopa kuusi kertaa radan aikana. Toisella taas treenattiin A:ta erilaisista lähetyskulmista kontakteja unohtamatta. Tesnin kanssa keppirata meni odotettua paremmin, jaksoi hyvin tsempata kepeistä huolimatta. Viidennellä kerralla ilme kyllä oli jo semmoinen, että ei taas noita ;) Meni kuitenkin tosi taitavasti! A:lla on kontaktien kanssa hieman enemmän ongelmia, kun neiti tulee hieman liian kovaa loikkien alas, eli helposti liukuu kontaktien yli kun ei saa itseään pysäytettyä. Nurayn kanssa sama juttu, tosin helposti A:n kohdalla hyppää jo kaukaa kontaktin yli jos ei huomaa olla tarkkana sen kanssa. Keppirata tuotti Nurrin kanssa siinä mielessä "ongelmia", että pääsi nostattamaan kierroksia, jolloin helposti räiskii kepit. Saattaa mennä kahdenkin välin ohi kiihdyksissään...
Tottis:
Kerran ollaan ehditty käydä Riikankin kanssa tottistelemassa. Ne oli suht koht lyhyet ja intensiiviset treenit, koska oltiin kummatkin niin väsyneitä, ettei silmät meinannut pysyä auki :D Enkä kummankaan kanssa ottanut seuraamista rutiineista poiketen! Nurayn kanssa keskityttiin perseenkäyttöön, häiriöpaikkamakuuseen ja luoksetuloon. Tesnin kanssa jääveihin ja sivulletuloon.
Haku:
Haussa oli ensimmäiset treenit kesätauon jälkeen. Ei ollut kyllä kaunista katsottavaa, ekalle piti lähettää varmaan miljoona kertaa? Toiselle jo meni siinä suhteessa paremmin, samoin kolmannelle ja neljännelle. Edelleen tarkistaa vanhoja piiloja, mitenköhän senkin saisi pois? Haukut irtosi hyvin, eli jotain positiivista ;) Ei kyllä tauko tehnyt meille hyvää, on tämäkin hankala laji. Hohhoijaa. Tällä viikolla ei päästä töiden takia hakuilemaan, saa nähdä miten käy ensi viikolla. Ja minun pitää oppia pitämään leipäläpi kiinni, Nuray reagoi minun jokaiseen sanaan. Eli ilmastointiteippi käyttöön!
Näihin hämäriin tunnelmiin, katsotaan olenko ensi kerralla joutunut sitomaan myös käteni.
Agility:
Viidet treenit on ehtinyt olla kummallakin koiralla. Kävimme näyttämässä osaamistamme eräälle treeniporukalle ajatuksella, että jos he hyväksyisivät meidät treeneihin mukaan. Meni varsin perinteisesti eli Nuray sata lasissa ja Tesni hieman haaveili. Tekee ihan hyvää varsinkin Tesnille treenailla vierailla kentillä, kun se aina niitä hieman ihmettelee ja haluaisi tutkiskella, vaikka en sitä päästäkään tekemään. Nurayn suhteen sillä ei ole väliä, yksi este riittää sytyttämään sen hullun katseen silmiin. Rata oli suht koht vaikea meille lukuisine putkineen ja tiukkoine käännöksineen. Oli esimerkiksi kaksi U-putkea vierekkäin niin, että hypyltä piti lähettää kauemman putken kauimmaiseen päähän. Kyllähän se lopulta onnistui, mutta hieman sai käyttää luovaa ohjausta ;) Tesnin kanssa rata meni kyllä semmoiseksi haaveiluksi, että alta pois. On niin tuulella käyvä pikku neiti. Päästiin kuitenkin ryhmään kummankin koiran kanssa! Nurayn kanssa potenttiaalia meillä kuulemma on, ykkönen luokkana tulee olemaan vaikea (oh really?), mutta kunhan saadaan homma toimimaan niin sitten voisi iskeä SM:iä kiikariin. Minulle ehkä vielä hieman liian suuri tavoite, jos aloitellaan siitä ekasta nollasta :D Tesnin kanssa ollaan todennäköisemmin "helpommin" kolmosissa, kun on niin paljon hitaampi ja rauhallisempi. Pitää vaan pitää se hallinnassa, ettei pääse haaveilemaan. Uudessa porukassa aloitellaan syyskuussa.
Yksissä treeneissä otimme vain hyppytekniikkaa radan muodossa, eli hypyt matalalla ja lähekkäin hyppyjä/putkia. Pääsin lisäksi samalla harjoittelemaan kaukaa ohjaamista, juoksin Nurayn kanssa lähinnä radan keskellä ja lähettelin ympäriinsä. Kerrankin hyvällä onnistumisprosentilla! Tesnin kanssa piti mennä hieman lähemmäksi, mutta kauko-ohjausta siinäkin tuli kokeiltua.
Kolmansissa treeneissä oli kaksi erillistä rataa, toisella ajatuksena jaakotus ja toisella kepeille lähetys erinäköisistä kulmista. Nurayn kanssa jaakotus onnistui ihmeen hyvin, tavallisesti kun se ei tykkää mennä selän taakse ja pyrkii minun eteeni. Kääntyy vaan turhan "pienessä" tilassa, jaakotus hypyn ja kontaktin yhdistelmänä ei toiminut, koska kääntyi niin jyrkästi että meni siitä välistä. Tesnin kanssa se taas toimi, koska on kontaktivetoinen koira. Kepit ei Nurrin kanssa tuottanut ongelmaa muuta kuin turhilla kierroksilla varustettuna. Hakee nykyään ihan hyvin ne, ainoastaan pitää hieman itse himmailla ja hidastaa, ettei liiassa vauhdissa aloita esim. vasta toisesta välistä. Tesnin kanssa keppejä pitäisi saada kiinnostavimmiksi, ne kun tuntuu olevan niin pakkopullaa. Välillä menee loistavasti ja välillä oikein ilmeestä näkee, että ei taas noita. Suorittaa ne kuitenkin ihan hyvälä tekniikalla, kun aloittaa tekemään. Oikean aloituspaikan hakeminen ei kuitankaan onnistu vielä.
Neljännet treenit meillä suoritettiin ulkopuolisen kouluttajan ohjauksessa. Pyydettiin Collieyhdistyksen treeneihin Juha Ruokonen hieman tunkemaan infoa meidän päänuppeihin parille kerralle. Näille kerroille otan vain Nurayn ajallisista syistä. Viime kerran teemana oli valssit ja ohjaustapana blind cross body line (Greg Derrettin ohjausjärjestelmä). Siinä ohjaajan hartialinja määrittää suunnan ja sallitut esteet. Nurayn kanssa tuntui olevan luonnollinen ohjausmuoto, koska seuraa luonnostaan minun hartioitteni suuntaa esteitä hakiessa.
Alkuun hinkattiin ennakoivaa valssia. Ensimmäisenä oli putki-hyppy-putki sarja. Tarkoitus oli siis ohjata koira putkesta hypyn yli ennakoivalla valssilla ja siitä takaisin putkeen mahdollisimman pienellä käännöksellä ja itse pysymällä lähestulkoon samassa pisteessä. Tämä se vasta vaikeata minulle oli! Kesti aikansa iskostaa otsalohkoon, että ei liikuta kohti estettä vaan pieniä askeleita lähes paikoillaan ja ohjataan koira toisella kädellä yli. Kun saatiin tämä onnistumaan (ainakin sillä kertaa), siirryimme kohti seuraavaa estesarjaa radalla. Putkesta mentiin hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy-sarja. Ensimmäiset hypyt ja putket olivat koiralla suoralla linjalla eli lähetin koiran vaan putkeen hyppyjen kautta ja riensi Juhan "Kovempaa, kovempaa!" käskyjen saattelemana kohti putken jälkeistä hyppyä, jossa oli tarkoitus tehdä päällejuoksu ja siitä heittää seuraavalle hypylle. Tämä onnistui uskomaani paremmin, heti kun joku oli huutamassa vauhtia vauhtia. En ymmärrä, miksi jään odottamaan tuota koiraa, kun se on kuitenkin sata kertaa minua nopeampi. Huonosti irtoava ohjaaja ;) Tämän jälkeen oli mukava suora, hyppy-pituus-putki-hyppy, josta piti koira jarruttaa välistä vetoja varten (kuinka helppoa...). Kokeiltiin hieman erilaisempaa systeemiä välistä vetoihin ja se tuntui toimivan, ainakin silloin kun sain kädet ja jalat itseltäni oikeaan järjestykseen. Se on muuten yllättävän vaikeaa juostessa ja kun on kauhea kiire pysyä koiran vauhdissa :D
Välistävetojen jälkeen oli hypyn takaakierto-hyppy-putki-hyppy-hyppy. Saatiin kotiläksyksi harjoitella takaakiertoja, koska tällä hetkellä menen kuulemma liian lähelle tekemään niitä. Pitäisi heittää koira takaakierrolle parin metrin päästä, jotta saa vähän etumatkaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Tällä viikolla ollaan siis lenkkien yhteydessä kierretty puita suuntaan jos toiseen kummankin koiran kanssa. Putken jälkeisillä hypyillä piti ehtiä tekemään valssi, joka oli hiukan liian vaikeaa. En mitenkään ehtinyt juoksemaan sinne asti ja aloitin valssaamisen liian myöhään. Ei pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa! Sekin siis harjoittelun alle...
Saimme kommentiksi, että meno oli sen verran hienoa, ettei sen nollan pitäisi olla vaikeaa. Eli näillä eväillä seuraaviin kisoihin! Kunhan vaan saadaan minun hermorakenne kuntoon (kisajännitys) ja toimimaan myös kisoissa.
Viidennet agitreenit keskittyivät taas keppeihin. Eli oli kaksi rataa. Pidemmällä radalla tahkottiin keppejä, jopa kuusi kertaa radan aikana. Toisella taas treenattiin A:ta erilaisista lähetyskulmista kontakteja unohtamatta. Tesnin kanssa keppirata meni odotettua paremmin, jaksoi hyvin tsempata kepeistä huolimatta. Viidennellä kerralla ilme kyllä oli jo semmoinen, että ei taas noita ;) Meni kuitenkin tosi taitavasti! A:lla on kontaktien kanssa hieman enemmän ongelmia, kun neiti tulee hieman liian kovaa loikkien alas, eli helposti liukuu kontaktien yli kun ei saa itseään pysäytettyä. Nurayn kanssa sama juttu, tosin helposti A:n kohdalla hyppää jo kaukaa kontaktin yli jos ei huomaa olla tarkkana sen kanssa. Keppirata tuotti Nurrin kanssa siinä mielessä "ongelmia", että pääsi nostattamaan kierroksia, jolloin helposti räiskii kepit. Saattaa mennä kahdenkin välin ohi kiihdyksissään...
Tottis:
Kerran ollaan ehditty käydä Riikankin kanssa tottistelemassa. Ne oli suht koht lyhyet ja intensiiviset treenit, koska oltiin kummatkin niin väsyneitä, ettei silmät meinannut pysyä auki :D Enkä kummankaan kanssa ottanut seuraamista rutiineista poiketen! Nurayn kanssa keskityttiin perseenkäyttöön, häiriöpaikkamakuuseen ja luoksetuloon. Tesnin kanssa jääveihin ja sivulletuloon.
Haku:
Haussa oli ensimmäiset treenit kesätauon jälkeen. Ei ollut kyllä kaunista katsottavaa, ekalle piti lähettää varmaan miljoona kertaa? Toiselle jo meni siinä suhteessa paremmin, samoin kolmannelle ja neljännelle. Edelleen tarkistaa vanhoja piiloja, mitenköhän senkin saisi pois? Haukut irtosi hyvin, eli jotain positiivista ;) Ei kyllä tauko tehnyt meille hyvää, on tämäkin hankala laji. Hohhoijaa. Tällä viikolla ei päästä töiden takia hakuilemaan, saa nähdä miten käy ensi viikolla. Ja minun pitää oppia pitämään leipäläpi kiinni, Nuray reagoi minun jokaiseen sanaan. Eli ilmastointiteippi käyttöön!
Näihin hämäriin tunnelmiin, katsotaan olenko ensi kerralla joutunut sitomaan myös käteni.
torstai 9. elokuuta 2012
Tokoleireilyä
Viikonloppu meni iloisesti tokoillessa (melkein puolentoista vuoden tauon jälkeen!). Okei, tottis on oikeastaan sama asia ;) Oltiin siis Nurayn kanssa Collieyhdistyksen järjestämällä tokoleirillä aurinkoisessa Paimiossa. Kouluttajina oli Christa Enqvist ja Leena Välimäki. Jätin Tesnin hoitoon, kun luulin ettei saa kahta koiraa ottaa (oma syyni kun en tyhmä kysynyt). Prinsessa oli kuitenkin kuulemma ihan tyytyväinen söhlätessään Hartsa-pojan kanssa.
Lauantai pohdiskeltiin Lentsun seurassa erilaisia asioita. Oli oikein mukava, kun ryhmässä oli monen tasoista ja erilaisista "ongelmista" kärsiviä koirakoita, sai paljon vinkkejä erilaiiin asioihin. Niin alkukoulutukseen jossain liikkeessä, kuin erilaisiin variaatioihin miten opettaa.
La aloitettiin seuruulla. Halusin, että katsotaan missä ollaan menossa ja miten edetä siitä. Meidän seuruu kuulemma näytti ihan hyvältä, tiiviyttä vielä käännöksiin ja Nurri tekee kuulemma hyvällä asenteella hommia ;) Seuruutettiin aika pitkiä matkoja (meille) ja otettiin erilaisia vauhteja, hyvin koira jaksoi. Nuray teki ihan uuden jutun, alkoi meinaan loikkia naaman tasolle juoksuseuruussa. Kyllähän se tykkää loikkia, muttei se ikinä käskyn alla sitä tee. Oli vissiin hiukan liikaa kierroksia! Pitäisi kuulemma tehdä enemmän liikkeitä liikkurin kanssa, koska minusta huomaa kuinka epämukava sen kanssa olen (jännitys...). Se tietysti heijastuu myös ohjaajapehmeään koiraan, kun jäykistelen siellä. Liikkurin kanssa otettiin useampi pätkä, onneksi jännitän näköjään myös vieraan kanssa treenatessa. Kuinka fiksua :D Päästiin kuitenkin treenaamaan, Nuray oli alkuun ihan ihmeissään kun itse menin lukkon seuruussa (suunnat meni sekaisin, jäykistelin etc.), mutta saatiin onneksi loppua kohden paranemaan. Lisää liikkuritreenejä!
Lisäksi otettiin jääveistä maahanmenoa, meillä kun se kyynärät ilmaan ongelma ajottain. Pitää siis itse olla rauhallinen ja tasainen (se kun onnistuisikin!), ottaa alkuun lyhyempiä matkoja ja laittaa lelu esim. sinne paikkaan, jossa kääntyy ja palattuaan koiran luo, vapauttaa se lelulle. Näin ei ala niin paljon kuikuilemaan ja kurottelemaan minua kohden.
Paikkamakuuseen saatiin kummaltakin kouluttajalta hyviä vinkkejä. Näyttää kuulemma siltä, että Nuray ei laske sitä työskentelyksi vaan koko ajan odottaa, että koska pääsee tekemään jotain. Sen takia näyttää tavallista levottomammalta. Tätä voisi muuttaa tekemällä sellaisia häiriötreenejä, että koira alkaa keskittymään ja tekemään töitä myös paikallaoloon. Testattiin sillä, että Christa heitteli makupaloja Nurayn naamaan eteen, juoksenteli/riehui siinä, kutsui koiraa jne. ja minä muistutin, että nyt ollaan töissä ja käskynalla. Alkuun Nuray meni "halpaan" helpommin, mutta loppua kohden tsemppasi. Siitä oikein näki, kun mietti ettei nyt saa mokata. Olihan sillä ollut nami kiinni tassussa eikä koskenut siihen, hieno tyttö! Näitä vaan lisää, pitää vaan saada joku uhri, joka suostuu pelleilemään meille. Tesnikin pääsee tekemään näitä ;) Lisäksi saatiin kehotukseksi leikkiä liikkeen jälkeen (jota itse olen välttänyt, ettei kierrokset nouse), jotta koira pääsee purkamaan patoamisiaan ja laittaa superpalkka kentän laidalle odottelemaan rasiaan.
Seuraavalla kierroksella mietiskeltiin noudon alkeistreenejä. Itse kun olen hieman pelokas/vainoharhainen sen liikkeen kanssa ja pelottaa koko ajan että mokaan sen. Tuntuu olevan niin miljoona tapaa opettaa sekin liike. Vinkiksi saatiin lähteä liikkeelle vauhtinoudolla, eli lelupalkka pelkästä vauhdista. Pitosysteemillä ei niin väliä alkuun. Nostaharjoituksia sitten sen jälkeen, kun vauhti näyttää hyvältä. Pitää nopeasti kokeilla erinäköisiä, muotoisia, materiaalisia kapuloita, ettei jää tapojen orjaksi.
Lauantain viimeisenä hommana otin tokohypyn, jota ei oltu tehty noin puoleentoista vuoteen. Voi kuvitella millainen katastrofi siitä tuli! Nuray haukkua räkytti (jota ei tokohypyssä tee) ja oli ilmiselvästi suorittamassa omasta mielestään agilityrataa. Kääntyi kauniisti hypyltä katsomaan lisäohjeita radalle ;) Eli nyt pitäisi itse väsätä tokohyppy ja aloittaa sen treenaaminen alusta, muuten siitä ei oikein tule mitään.
Sunnuntaina oli Christan vuoro. Olin illalla pohdiskellut, että haluan vinkkejä perseenkäyttöön. Nuray kun tuntuu unohtavan tokossa sen olemassa olon, ja toivon että saan sillä tavalla myös vasemmalle käännöksiä paremmiksi. Saatiin hyviä vinkkejä (pientä ympyrää, pohkeenväistöä, peruuttamista jne), mistä aloittaa ja mistä sitten jatkaa eteenpäin. Ehkä saan vielä Nuraysta taipuisan koiran tottiksessakin, tähän asti kun se on rajoittunut agilityyn ja maastoon se perseenkäyttö ;)
Luoksetuloa otettiin myös, oli puhetta Nurayn törmäämisestä jalkoihin. Se kun saattaa sitä silloin tällöin tehdä, ei kuitenkaan aina. Pitää nyt kuulemma ensi kerralla ottaa teatterielkeet (draamaa ja filmausta) käyttöön ja katsoa, miten se vaikuttaa. Jos ei apua, niin käyttää aina jalkaa ylhäällä matkalla hieman ennen mahdollista törmäystä, jotta oppii jarruttamaan oikeassa kohtaa.
Leiri oli oikein antoisa, myös ensi vuonna pääsee toivottavasti! Tästä saa aina jonkinlaista inspausta toko/tottiskoulutukseen, kun pääsee pohdiskelemaan miten korjailla virheitä.
Lomalta paluu tapahtui tuossa puolitoista viikkoa sitten, tässä välissä on kerennyt olemaan kolme agiliitotreenit ja yhdet tottikset Riikan kanssa leireilyn lisäksi.
Agiliidossa on ollut erilaisia teemaratoja. Ekoissa oli kolmosluokan rata, jossa oli tarkoitus vetää välistävetoja. Toimii paremmin Nuraylla kuin Tesnillä. Vika on kylläkin minussa, Tesnille pitäisi kertoa aiemmin, mitä on tulossa ettei kerkeä lukita jotain estettä. Nurayn kanssa ongelmana hieman vauhti, pitäisi minun malttaa tehdä liike loppuun eikä kiirehtiä seuraavalle esteelle. Tämä on kylläkin meidän pääongelma kaikissa jutuissa, yllytetään liikaa toisiamme...
Toisella teemaradalla oli tarkoitus tehdä takaaleikkauksia. Nurayn kanssa sovellamme tätä kaikkeen. Tesnin kanssa pitäisi enemmän harjoitella sitä, ei tällä hetkellä kestä sitä, että jään ohjaamaan liian kauas.
Kolmas oli puhtaasti vauhtirata, tarkoitus oli saada koiraan eloa ja irtoamista. Tämä ei kyllä meillä tuottanut ongelmaa ;) Tesni irtoaa hyvin ja vauhtikin oli nyt hyvä. Nuray irtoaa mahtavasti putkeen, mutta ei niinkään paljon hypyille. Vauhtihan ei meille ikinä ole ongelma, tai siis sen puute. Liikavauhti on ongelma.
Lisäksi käytiin Riikan kanssa tottistelemassa, otin Nuraylla hiukan seuruuta. Hirveät kierrokset, alkuun poikitti kuin hullu. Saatiin kuitenkin muutama hyvä pätkä. Lisäksi otettiin jääviä, maahanmeno taas reistaa. Juuri kun saatiin se kuntoon... Argh! Seisominen ja istuminen oli hyvä. Lopuksi otettiin luoksetulo, että saisi vähän purkaa menohaluja.
Tesnin kanssa seuruu aloitus myös. Ja sehän meni upeasti, Tesniksi pitkän pätkän ilman namia! Tauko tehnyt selvästi hyvää, oli prosessoinut jotain päässään ;) Maahanmeno ja istuminen hyvä. Pitäisi pikku hiljaa alkaa opettelemaan seisomista. Lisäksi otettiin sivulletuloa. Hieno pikku prinsessa.
Ensi viikolla pääsee pitkästä aikaa hakuilemaan, kun treenit taas käynnistyvät. Menohalut on suuret!
Lauantai pohdiskeltiin Lentsun seurassa erilaisia asioita. Oli oikein mukava, kun ryhmässä oli monen tasoista ja erilaisista "ongelmista" kärsiviä koirakoita, sai paljon vinkkejä erilaiiin asioihin. Niin alkukoulutukseen jossain liikkeessä, kuin erilaisiin variaatioihin miten opettaa.
La aloitettiin seuruulla. Halusin, että katsotaan missä ollaan menossa ja miten edetä siitä. Meidän seuruu kuulemma näytti ihan hyvältä, tiiviyttä vielä käännöksiin ja Nurri tekee kuulemma hyvällä asenteella hommia ;) Seuruutettiin aika pitkiä matkoja (meille) ja otettiin erilaisia vauhteja, hyvin koira jaksoi. Nuray teki ihan uuden jutun, alkoi meinaan loikkia naaman tasolle juoksuseuruussa. Kyllähän se tykkää loikkia, muttei se ikinä käskyn alla sitä tee. Oli vissiin hiukan liikaa kierroksia! Pitäisi kuulemma tehdä enemmän liikkeitä liikkurin kanssa, koska minusta huomaa kuinka epämukava sen kanssa olen (jännitys...). Se tietysti heijastuu myös ohjaajapehmeään koiraan, kun jäykistelen siellä. Liikkurin kanssa otettiin useampi pätkä, onneksi jännitän näköjään myös vieraan kanssa treenatessa. Kuinka fiksua :D Päästiin kuitenkin treenaamaan, Nuray oli alkuun ihan ihmeissään kun itse menin lukkon seuruussa (suunnat meni sekaisin, jäykistelin etc.), mutta saatiin onneksi loppua kohden paranemaan. Lisää liikkuritreenejä!
Lisäksi otettiin jääveistä maahanmenoa, meillä kun se kyynärät ilmaan ongelma ajottain. Pitää siis itse olla rauhallinen ja tasainen (se kun onnistuisikin!), ottaa alkuun lyhyempiä matkoja ja laittaa lelu esim. sinne paikkaan, jossa kääntyy ja palattuaan koiran luo, vapauttaa se lelulle. Näin ei ala niin paljon kuikuilemaan ja kurottelemaan minua kohden.
Paikkamakuuseen saatiin kummaltakin kouluttajalta hyviä vinkkejä. Näyttää kuulemma siltä, että Nuray ei laske sitä työskentelyksi vaan koko ajan odottaa, että koska pääsee tekemään jotain. Sen takia näyttää tavallista levottomammalta. Tätä voisi muuttaa tekemällä sellaisia häiriötreenejä, että koira alkaa keskittymään ja tekemään töitä myös paikallaoloon. Testattiin sillä, että Christa heitteli makupaloja Nurayn naamaan eteen, juoksenteli/riehui siinä, kutsui koiraa jne. ja minä muistutin, että nyt ollaan töissä ja käskynalla. Alkuun Nuray meni "halpaan" helpommin, mutta loppua kohden tsemppasi. Siitä oikein näki, kun mietti ettei nyt saa mokata. Olihan sillä ollut nami kiinni tassussa eikä koskenut siihen, hieno tyttö! Näitä vaan lisää, pitää vaan saada joku uhri, joka suostuu pelleilemään meille. Tesnikin pääsee tekemään näitä ;) Lisäksi saatiin kehotukseksi leikkiä liikkeen jälkeen (jota itse olen välttänyt, ettei kierrokset nouse), jotta koira pääsee purkamaan patoamisiaan ja laittaa superpalkka kentän laidalle odottelemaan rasiaan.
Seuraavalla kierroksella mietiskeltiin noudon alkeistreenejä. Itse kun olen hieman pelokas/vainoharhainen sen liikkeen kanssa ja pelottaa koko ajan että mokaan sen. Tuntuu olevan niin miljoona tapaa opettaa sekin liike. Vinkiksi saatiin lähteä liikkeelle vauhtinoudolla, eli lelupalkka pelkästä vauhdista. Pitosysteemillä ei niin väliä alkuun. Nostaharjoituksia sitten sen jälkeen, kun vauhti näyttää hyvältä. Pitää nopeasti kokeilla erinäköisiä, muotoisia, materiaalisia kapuloita, ettei jää tapojen orjaksi.
Lauantain viimeisenä hommana otin tokohypyn, jota ei oltu tehty noin puoleentoista vuoteen. Voi kuvitella millainen katastrofi siitä tuli! Nuray haukkua räkytti (jota ei tokohypyssä tee) ja oli ilmiselvästi suorittamassa omasta mielestään agilityrataa. Kääntyi kauniisti hypyltä katsomaan lisäohjeita radalle ;) Eli nyt pitäisi itse väsätä tokohyppy ja aloittaa sen treenaaminen alusta, muuten siitä ei oikein tule mitään.
Sunnuntaina oli Christan vuoro. Olin illalla pohdiskellut, että haluan vinkkejä perseenkäyttöön. Nuray kun tuntuu unohtavan tokossa sen olemassa olon, ja toivon että saan sillä tavalla myös vasemmalle käännöksiä paremmiksi. Saatiin hyviä vinkkejä (pientä ympyrää, pohkeenväistöä, peruuttamista jne), mistä aloittaa ja mistä sitten jatkaa eteenpäin. Ehkä saan vielä Nuraysta taipuisan koiran tottiksessakin, tähän asti kun se on rajoittunut agilityyn ja maastoon se perseenkäyttö ;)
Luoksetuloa otettiin myös, oli puhetta Nurayn törmäämisestä jalkoihin. Se kun saattaa sitä silloin tällöin tehdä, ei kuitenkaan aina. Pitää nyt kuulemma ensi kerralla ottaa teatterielkeet (draamaa ja filmausta) käyttöön ja katsoa, miten se vaikuttaa. Jos ei apua, niin käyttää aina jalkaa ylhäällä matkalla hieman ennen mahdollista törmäystä, jotta oppii jarruttamaan oikeassa kohtaa.
Leiri oli oikein antoisa, myös ensi vuonna pääsee toivottavasti! Tästä saa aina jonkinlaista inspausta toko/tottiskoulutukseen, kun pääsee pohdiskelemaan miten korjailla virheitä.
Lomalta paluu tapahtui tuossa puolitoista viikkoa sitten, tässä välissä on kerennyt olemaan kolme agiliitotreenit ja yhdet tottikset Riikan kanssa leireilyn lisäksi.
Agiliidossa on ollut erilaisia teemaratoja. Ekoissa oli kolmosluokan rata, jossa oli tarkoitus vetää välistävetoja. Toimii paremmin Nuraylla kuin Tesnillä. Vika on kylläkin minussa, Tesnille pitäisi kertoa aiemmin, mitä on tulossa ettei kerkeä lukita jotain estettä. Nurayn kanssa ongelmana hieman vauhti, pitäisi minun malttaa tehdä liike loppuun eikä kiirehtiä seuraavalle esteelle. Tämä on kylläkin meidän pääongelma kaikissa jutuissa, yllytetään liikaa toisiamme...
Toisella teemaradalla oli tarkoitus tehdä takaaleikkauksia. Nurayn kanssa sovellamme tätä kaikkeen. Tesnin kanssa pitäisi enemmän harjoitella sitä, ei tällä hetkellä kestä sitä, että jään ohjaamaan liian kauas.
Kolmas oli puhtaasti vauhtirata, tarkoitus oli saada koiraan eloa ja irtoamista. Tämä ei kyllä meillä tuottanut ongelmaa ;) Tesni irtoaa hyvin ja vauhtikin oli nyt hyvä. Nuray irtoaa mahtavasti putkeen, mutta ei niinkään paljon hypyille. Vauhtihan ei meille ikinä ole ongelma, tai siis sen puute. Liikavauhti on ongelma.
Lisäksi käytiin Riikan kanssa tottistelemassa, otin Nuraylla hiukan seuruuta. Hirveät kierrokset, alkuun poikitti kuin hullu. Saatiin kuitenkin muutama hyvä pätkä. Lisäksi otettiin jääviä, maahanmeno taas reistaa. Juuri kun saatiin se kuntoon... Argh! Seisominen ja istuminen oli hyvä. Lopuksi otettiin luoksetulo, että saisi vähän purkaa menohaluja.
Tesnin kanssa seuruu aloitus myös. Ja sehän meni upeasti, Tesniksi pitkän pätkän ilman namia! Tauko tehnyt selvästi hyvää, oli prosessoinut jotain päässään ;) Maahanmeno ja istuminen hyvä. Pitäisi pikku hiljaa alkaa opettelemaan seisomista. Lisäksi otettiin sivulletuloa. Hieno pikku prinsessa.
Ensi viikolla pääsee pitkästä aikaa hakuilemaan, kun treenit taas käynnistyvät. Menohalut on suuret!
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Team Evo
Nyt on taas venähtänyt, ollaan
iloisesti vietetty mökkielämää. Parit treenit ollaan tehty Team Evon kanssa, mutta ei sen
enempää. Koirat ovat saaneet juoksennella villinä ja vapaana pitkin maita ja
mantuja onnellisina.
Tottistreeneissä käytiin Tiian ja Sarin kanssa erään koulunpihalla. Otettiin muutama kierros kummankin koiran
kanssa ja Nurayn kanssa lisäksi ilmaisut. Hyviä vihjeitä tuli, varsinkin
koskien minun ja Nurayn ylikierroksia ;) Se on sanottu usein siitä, mutta en
koskaan sitä silti sisäistä. Ollaan siis kummatkin Nurayn kanssa hieman ad/hd,
ja nostetaan kauniisti toistemme kierroksia. Se on varmaan yksi syy, kun
Nuraylla oli yhdessä vaiheessa ongelmana kyynärpäiden ylösjääminen liikkeestä
maahanmenossa. Se jää oikein katsomaan, että” jokojoko?!?!?” pääsee jatkamaan
matkaa ja minun ylikierrokset eivät varmasti sitä helpota.
Tehtiin pitkästä aikaa ryhmäpaikkamakuu
tokomaisesti (ei olla tehty varmaan vuoteen-kahteen sitä) ja pysyikin siellä.
Tein kaksi lyhyempää pätkää, matkaa oli ehkä 15-20m ja aikaa 1,5-2min.
Levottomaltahan se näyttää, mutta jos pysyy niin olen tyytyväinen. Ei varmaan
koskaan saada paikkamakuuta sellaiseksi, että tuijottaisi vain yhteen paikkaan.
Seuraaminen oli ihan ok, hiukan kävi kierroksilla ja edisti. Samalla kierroksella otettiin maahanmenoa
liikkeestä, siinä oli pientä ongelmaa kyynärpäiden kanssa. Saatiin vihjeeksi
ottaa iisisti ja hengittää syvään seuraavalla kierroksella. Se jopa toimi,
otettiin kaikkia jäävejä ja meni huomattavasti paremmin, kun ei häslätty niin
paljon. Luoksetuloakin tehtiin, se oli taattua Nurrilaatua. Meidän ainut ”erinomainen”
liike ;)
Tesnin kanssa oltiin viimeisten
joukossa (eli kun Bondi oli tehnyt omat harjoituksensa), koska tyttö päätti
aloittaa juoksunsa päivää ennen MH-kuvausta. Puolentoista vuoden tauon jälkeen,
olen hieman edelleen katkera ;) Otettiin luoksetuloja, menivät hyvin, niiden
kanssa meillä ei ole juurikaan ongelmia. Tuli suoraan eteen ja matkaakin oli
parikymmentä metriä. Lisäksi otettiin seuraamista, ollaan pikku hiljaa
häivytetty käsiavustusta pois. Toisella kierroksella keskityimme maahanmenoon
ja sivulletuloon.
Nurayn kanssa lopetettiin
ilmaisuihin, aluksi oli tarkoitus ottaa kuusi ukkoa, mutta koska alkoi ihan
järjetön rankkasade niin vähensin neljään. Ei mikään pieni kesäsade vaan semmoinen, että kastuin
läpimäräksi kahteen sekuntiin. Säälin sen verran maalimiehiä (ja Nurria), että
käskin lopettamaan neljänteen. Nuray teki ihan hyvää työtä ensimmäiset kolme,
mutta neljännellä iski ilmeisesti semmoinen jano, että piti mennä juomaan
lammikosta. Siihen pitää kiinnittää huomiota, Nuray kun on huono juomaan
kupista, juo mieluummin likaista vettä maasta kuin puhdasta kupista. Hölmö
koira.
Seuraavana päivänä oli ohjelmassa
samalla porukalla pienoiset maastotreenit. Tiia ja Teri tekivät jäljen
(uhrauduin polkemaan harhajäljen sinne pusikkoon) ja me Sarin kanssa teimme
hakua. Koska kaikki koirat ovat sen verran alkeissa, niin poljimme vain
puolikkaan maaston. Tesnikin pääsi tekemään kerrankin hakupistoja, alkuun oli
hieman hoomoilasena (yritti jäljestää), mutta ekan ukon jälkeen tajusi jutun
pointin. Käytti hyvin jopa ilmavainua, sehän oikein innostui. Harmi, kun prinsessa
pääsee niin harvoin hakuilemaan, kun selvästi tykkäsi hommasta.
Nurayn kanssa otimme kolme ukkoa
(Tiia ja Sari parat), Sarin ollessa siirtyvänä. Eka oli etukulmassa, Nuray
merkkasi ja tarkisti matkalla olleen hajunhakupiilon, joka oli ollut muilla
koirailla (Bondi, Raisa ja Tesni) ennen tyttöä. Pääsi kuitenkin hyvin yli siitä
ja upposi ”pienen” risteilyn jälkeen etukulmaan. Haukkui semmoista
pariakymmentä. Toinen oli noin keskivaiheilla pahassa ryteikössä. Oikein
piruuttani lähetin Nurayn niiden kahden hajunhakupiilon välistä ja katsoin,
miten reagoisi asiaan. Nytkin merkkasi ne, mutta tarkisti tarkemmin vain
toisen. Teki kovasti töitä löytääkseen Tiian, eli en viitsinyt kutsua pois
metsästä, vaikkei suoraan piilolle mennytkään. Kolmas piilo oli takakulmassa.
Lähti suoraan ja upposi hyvin, oli sellaista ryteikköä, etten kuullut tai
nähnyt piskiä pitkään aikaan. Juuri kun oli kutsumassa pois, niin alkoi
ilmaista. Sari sanoi, että oli meinannut jo tulla takaisin minun luo, mutta
kääntynyt puolessa välissä takaisin, kun oli haistanut maalimiehen. Hyvää työtä
:) Pitäisi vain saada noita pistoja suoremmiksi, nyt ainakin upposi joka kerta
syvälle ja teki töitä kunnes löysi ukon. Viimeisellä jo huomasi, että otti
kunnolle, kun haukku oli hieman pätkivää läähätyksen takia.
Lisäksi kävimme tekemässä yhden
agitreenit, vähän pitkä väli tuli kisojen jälkeisille treeneille, mutta sille
ei voi mitään ;) Treenaamassa meidän (minä, Sari ja Tiia) lisäksemme oli Taru sekä Anni. Rata oli oikein mukavan oloinen
kakkosluokan rata.
![]() | |
| Yhteentörmäys renkaan kanssa. |
Nurayn kanssa pienoisia ongelmia
tuotti keppikulma ja varsinkin se, että olisi pitänyt tehdä se
takaaleikkauksena. Vaikka muuten viljelemme takaaleikkausta vähän joka väliin
(meille paras ohjausmuoto!), niin keppien kanssa sitä ei ole tullut treenattua.
Pitäisi kyllä... Nyt sorruin tekemään siihen pakkovalssin. Muuten rata oli
mukavan vauhdikas, keskityttiin puomin kontakteihin tai siis siihen, kun niitä
ei ole. Pysähtyy hienosti yksittäisenä esteenä siihen kontaktille ja kestää mun
ohijuoksut/lähdöt, mutta kun muita esteitä on mukana... Iskee se järjetön
vauhtisokeus, -hulluus ja –hurma eikä silloin mihinkään voi pysähtyä. Silloin
painatetaan peräsuoli pitkänä eteenpäin kunnes
1) törmätään johonkin, esim
putken painoon (tosin sen jälkeen meno jatkuu samanlaisena)
2) minä menetän hermot (käydään
vähän hyppäämässä vasten, kirputetaan käsivarresta ja juostaan pois)
3)löytyy ruokaa (joka syödään ja
jatketaan matkaa)
Eli siihen ei auta mikään
käytännössä. Pariin kertaan saatiin se kuitenkin onnistumaan, toisella
kierroksella Nuray lensi (taas) puomilta maahan liukkauden takia, mutta se ei
paljon tuntunut. Päätin kuitenkin, että jätän kontaktit pois (parin onnistuneen
jälkeen) ja keskityttiin hyppimiseen ja haltuunottoon.
![]() |
| Kaukaa se pienikin ponnistaa. |
Tesni oli hieman hassulla
tuulella (kuten aina). Teki kyllä mielellään, mutta se on niin omissa
maailmoissaan ja kiinnittää huomionsa jokaisesta pilvenhattarasta ohi lentävään
perhoseen ja vieressä ryömivään etanaan. Se on niin hauska pikku prinsessa,
että ei sille voi kuin nauraa :D Saatiin kuitenkin rata kunnialla loppuun
kontakteja ja keppejä myöden parin harjoituksen jälkeen. Tyytyväinen fiilis
jäi, pääasia että Tesnillä on hauskaa.
![]() | |
| Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn. |
Kävimme pienen lenkin
Etelä-Suomessa mökkeilyn ohessa, ja pääsin jopa käymään omissa agitreeneissä
pitkästä aikaa. Nuray oli niin järjettömillä kierroksilla, että hyvä ettei
lentoon lähtenyt. Yritystä ei ainakaan puuttunut. Treenien teema oli
välistävedot, sai hieman jankata ennen kuin onnistui tuon sekopään kanssa.
Lopulta parhaiten toimi se, että jäin reilun kahden metrin päähän ja huusin ”TÄÄLLÄ!”
aina kun piti välistä mennä. Kauniinkuuloista ei varmasti ollut, mutta se
sentään onnistui ;)
Nyt jatketaan löhöämistä ja
järvessä lillumista (on sen verran loman aikana satanut, että järvi tulee kohta
korvistakin ulos). Viikonpäästä on paluu karuun arkeen ja työelämään, nyt
nautitaan, kun voidaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


























