Lauantai pohdiskeltiin Lentsun seurassa erilaisia asioita. Oli oikein mukava, kun ryhmässä oli monen tasoista ja erilaisista "ongelmista" kärsiviä koirakoita, sai paljon vinkkejä erilaiiin asioihin. Niin alkukoulutukseen jossain liikkeessä, kuin erilaisiin variaatioihin miten opettaa.
La aloitettiin seuruulla. Halusin, että katsotaan missä ollaan menossa ja miten edetä siitä. Meidän seuruu kuulemma näytti ihan hyvältä, tiiviyttä vielä käännöksiin ja Nurri tekee kuulemma hyvällä asenteella hommia ;) Seuruutettiin aika pitkiä matkoja (meille) ja otettiin erilaisia vauhteja, hyvin koira jaksoi. Nuray teki ihan uuden jutun, alkoi meinaan loikkia naaman tasolle juoksuseuruussa. Kyllähän se tykkää loikkia, muttei se ikinä käskyn alla sitä tee. Oli vissiin hiukan liikaa kierroksia! Pitäisi kuulemma tehdä enemmän liikkeitä liikkurin kanssa, koska minusta huomaa kuinka epämukava sen kanssa olen (jännitys...). Se tietysti heijastuu myös ohjaajapehmeään koiraan, kun jäykistelen siellä. Liikkurin kanssa otettiin useampi pätkä, onneksi jännitän näköjään myös vieraan kanssa treenatessa. Kuinka fiksua :D Päästiin kuitenkin treenaamaan, Nuray oli alkuun ihan ihmeissään kun itse menin lukkon seuruussa (suunnat meni sekaisin, jäykistelin etc.), mutta saatiin onneksi loppua kohden paranemaan. Lisää liikkuritreenejä!
Lisäksi otettiin jääveistä maahanmenoa, meillä kun se kyynärät ilmaan ongelma ajottain. Pitää siis itse olla rauhallinen ja tasainen (se kun onnistuisikin!), ottaa alkuun lyhyempiä matkoja ja laittaa lelu esim. sinne paikkaan, jossa kääntyy ja palattuaan koiran luo, vapauttaa se lelulle. Näin ei ala niin paljon kuikuilemaan ja kurottelemaan minua kohden.
Paikkamakuuseen saatiin kummaltakin kouluttajalta hyviä vinkkejä. Näyttää kuulemma siltä, että Nuray ei laske sitä työskentelyksi vaan koko ajan odottaa, että koska pääsee tekemään jotain. Sen takia näyttää tavallista levottomammalta. Tätä voisi muuttaa tekemällä sellaisia häiriötreenejä, että koira alkaa keskittymään ja tekemään töitä myös paikallaoloon. Testattiin sillä, että Christa heitteli makupaloja Nurayn naamaan eteen, juoksenteli/riehui siinä, kutsui koiraa jne. ja minä muistutin, että nyt ollaan töissä ja käskynalla. Alkuun Nuray meni "halpaan" helpommin, mutta loppua kohden tsemppasi. Siitä oikein näki, kun mietti ettei nyt saa mokata. Olihan sillä ollut nami kiinni tassussa eikä koskenut siihen, hieno tyttö! Näitä vaan lisää, pitää vaan saada joku uhri, joka suostuu pelleilemään meille. Tesnikin pääsee tekemään näitä ;) Lisäksi saatiin kehotukseksi leikkiä liikkeen jälkeen (jota itse olen välttänyt, ettei kierrokset nouse), jotta koira pääsee purkamaan patoamisiaan ja laittaa superpalkka kentän laidalle odottelemaan rasiaan.
Seuraavalla kierroksella mietiskeltiin noudon alkeistreenejä. Itse kun olen hieman pelokas/vainoharhainen sen liikkeen kanssa ja pelottaa koko ajan että mokaan sen. Tuntuu olevan niin miljoona tapaa opettaa sekin liike. Vinkiksi saatiin lähteä liikkeelle vauhtinoudolla, eli lelupalkka pelkästä vauhdista. Pitosysteemillä ei niin väliä alkuun. Nostaharjoituksia sitten sen jälkeen, kun vauhti näyttää hyvältä. Pitää nopeasti kokeilla erinäköisiä, muotoisia, materiaalisia kapuloita, ettei jää tapojen orjaksi.
Lauantain viimeisenä hommana otin tokohypyn, jota ei oltu tehty noin puoleentoista vuoteen. Voi kuvitella millainen katastrofi siitä tuli! Nuray haukkua räkytti (jota ei tokohypyssä tee) ja oli ilmiselvästi suorittamassa omasta mielestään agilityrataa. Kääntyi kauniisti hypyltä katsomaan lisäohjeita radalle ;) Eli nyt pitäisi itse väsätä tokohyppy ja aloittaa sen treenaaminen alusta, muuten siitä ei oikein tule mitään.
Sunnuntaina oli Christan vuoro. Olin illalla pohdiskellut, että haluan vinkkejä perseenkäyttöön. Nuray kun tuntuu unohtavan tokossa sen olemassa olon, ja toivon että saan sillä tavalla myös vasemmalle käännöksiä paremmiksi. Saatiin hyviä vinkkejä (pientä ympyrää, pohkeenväistöä, peruuttamista jne), mistä aloittaa ja mistä sitten jatkaa eteenpäin. Ehkä saan vielä Nuraysta taipuisan koiran tottiksessakin, tähän asti kun se on rajoittunut agilityyn ja maastoon se perseenkäyttö ;)
Luoksetuloa otettiin myös, oli puhetta Nurayn törmäämisestä jalkoihin. Se kun saattaa sitä silloin tällöin tehdä, ei kuitenkaan aina. Pitää nyt kuulemma ensi kerralla ottaa teatterielkeet (draamaa ja filmausta) käyttöön ja katsoa, miten se vaikuttaa. Jos ei apua, niin käyttää aina jalkaa ylhäällä matkalla hieman ennen mahdollista törmäystä, jotta oppii jarruttamaan oikeassa kohtaa.
Leiri oli oikein antoisa, myös ensi vuonna pääsee toivottavasti! Tästä saa aina jonkinlaista inspausta toko/tottiskoulutukseen, kun pääsee pohdiskelemaan miten korjailla virheitä.
Lomalta paluu tapahtui tuossa puolitoista viikkoa sitten, tässä välissä on kerennyt olemaan kolme agiliitotreenit ja yhdet tottikset Riikan kanssa leireilyn lisäksi.
Agiliidossa on ollut erilaisia teemaratoja. Ekoissa oli kolmosluokan rata, jossa oli tarkoitus vetää välistävetoja. Toimii paremmin Nuraylla kuin Tesnillä. Vika on kylläkin minussa, Tesnille pitäisi kertoa aiemmin, mitä on tulossa ettei kerkeä lukita jotain estettä. Nurayn kanssa ongelmana hieman vauhti, pitäisi minun malttaa tehdä liike loppuun eikä kiirehtiä seuraavalle esteelle. Tämä on kylläkin meidän pääongelma kaikissa jutuissa, yllytetään liikaa toisiamme...
Toisella teemaradalla oli tarkoitus tehdä takaaleikkauksia. Nurayn kanssa sovellamme tätä kaikkeen. Tesnin kanssa pitäisi enemmän harjoitella sitä, ei tällä hetkellä kestä sitä, että jään ohjaamaan liian kauas.
Kolmas oli puhtaasti vauhtirata, tarkoitus oli saada koiraan eloa ja irtoamista. Tämä ei kyllä meillä tuottanut ongelmaa ;) Tesni irtoaa hyvin ja vauhtikin oli nyt hyvä. Nuray irtoaa mahtavasti putkeen, mutta ei niinkään paljon hypyille. Vauhtihan ei meille ikinä ole ongelma, tai siis sen puute. Liikavauhti on ongelma.
Lisäksi käytiin Riikan kanssa tottistelemassa, otin Nuraylla hiukan seuruuta. Hirveät kierrokset, alkuun poikitti kuin hullu. Saatiin kuitenkin muutama hyvä pätkä. Lisäksi otettiin jääviä, maahanmeno taas reistaa. Juuri kun saatiin se kuntoon... Argh! Seisominen ja istuminen oli hyvä. Lopuksi otettiin luoksetulo, että saisi vähän purkaa menohaluja.
Tesnin kanssa seuruu aloitus myös. Ja sehän meni upeasti, Tesniksi pitkän pätkän ilman namia! Tauko tehnyt selvästi hyvää, oli prosessoinut jotain päässään ;) Maahanmeno ja istuminen hyvä. Pitäisi pikku hiljaa alkaa opettelemaan seisomista. Lisäksi otettiin sivulletuloa. Hieno pikku prinsessa.
Ensi viikolla pääsee pitkästä aikaa hakuilemaan, kun treenit taas käynnistyvät. Menohalut on suuret!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti