Tässähän vähän vierähti aikaa. Mutta eipä meille mitään ihmeellistä
olekaan sattunut, sitä samaa eli enemmän tai vähemmän pieleen menneitä
treenejä :D
Sunnuntain agitreeneissä oli hieman vetinen tunnelma. Kastuin varmaan
munuaisia myöden, vieläkin saa rutistella niitä sadevesiä nahastaan.
Otettiin siis hiekkakentällä lähinnä tekniikkatreeniä matalilla hypyillä
Hannan kanssa. Oli erinäköistä takaakiertoa ja pakkovalssia siellä, sai
hieman vauhtia pois koiralta. Keppikulma oli erittäin vaikea, hetken
aikaa sai hakata päätään maahan ennen kuin keksin miten saan koiran
sinne paremmassa kulmassa (aloitti aina toisesta välistä syystä tai
toisesta?). Väänsin siihen(kin) väliin valssin, niin sain koiraa
vedettyä hieman kauemmas, että hakeutui paremmin oikeaan väliin. Muita
ihmeellisempiä ongelmia ei meillä ollut, lähinnä vauhtia ja vaarallisia
tilanteita ;)
Seuraavissa agitreeneissä oli ensin Tesnin treenitunti ja sitten Nurayn.
Kummallakin ryhmällä oli tosin samat radat. Ensimmäinen rata oli
puomi/putkierottelua, joka Tesnin kanssa onnistui ihmeen hyvin
kontaktihulluudesta huolimatta! Saatiinkin sitten keksittyä toinen
ongelma vuorostaan. Eli välistä veto ei oikein ottanut sujuakseen,
prinsessa oli ihan hassulla tuulella. Oli selvästi päättänyt miten rata
suoritetaan ja vähät välitti, mitä minä sönkötin. Hyvä ettei keskaria
näyttänyt. Aikamme tapeltua sain koiran tuupittua oikealle hypylle,
sitten se klikki avautui tai mikä ikinä aivoja sillä kuormittikin. Hassuja
päähän pistoja neidillä. Toinen rata oli keppejä ja putkia erilaisissa
asennoissa. Siinä ei mitään ihmettä sitten ollutkaan, kuunteli
ohjaustakin hyvin ;)
Nurayn kanssa puomi/putkierottelu meni hyvin parin viikon takaisesta
hösellyksestä huolimatta. Kerran kun olin käskynyt kasvattamaan
aivosolun korvien väliin, kuunteli hyvin ohjausta sen jälkeen. Oli
Nurayn tyylinen rata, kun sai juosta peräsuolipitkänä. Toisen radan
kanssa mietiskeltiin (jälleen!) keppikulmaa, 90 asteen kulma kepeissä
juoksusuoran jälkeen ei tunnu oikein sopivan tuolle apinalle. Saatiin sekin lopulta onnistumaan, tappelua vaati.
Hakutreeneissä kokeiltiin uudestaan haamuja, eli koira näki kun ukot
lähti piiloihin, jonka jälkeen käytiin pieni lenkki muualla. Nuray oli
hirveä hingulla menossa oikeaan etukulmaan eli aloitettiin siitä. Tuo
haamu on kyllä sille liikaa. Sen jälkeen se viimeinenkin aivosolu joko
tippuu kyydistä tai hirttää kiinni, kun kauheata kyytiä pitää vaan
lähteä juoksemaan eteenpäin. Tosin, silloin se kyllä uppoaa! Harmi vaan
että pisto on enemmän spiraali kuin suora ;) Seuraavaksi kokeiltiin
ääniapua (maalimies taputti kerran piilolla). Tällöin lähti hyvin myös
myötätuuleen, upposi syvälle ja malttoi jopa käyttää nenäänsä. Tässä
vaan tuli se vika, että toisen piston jälkeen Nuray jäi odottamaan sitä
apua. Eli haudataan sekin nyt hetkeksi. Lopulta päädyttiin siihen, että
hajunhaku, haamu ja ääniapu on sille ihan liian helppoja juttuja. Se
selvästi jää odottamaan niitä ja koittaa mennä siitä mistä aita on
matalin. Nyt vaan aletaan laittamaan sitä piilolle niin pitkään, että
uppoaa tarpeeksi syvälle. Ehdin varmaan kuolla suonten kalkkeutumiseen,
ennen kuin ollaan perillä asti :D Neljäs pisto tehtiin sillä systeemillä
ja "muutama" lähetyshän sitä piti ottaa... Irtoamisala on tällä
hetkellä noin 20 metriä, sitten tulee takaisin minun luo. Hissukseen
siis.
Tämän iltaisissa agitreeneissä otettiin vanha ykkösluokan kisarata Seppo
Savikolta. Tuntui tosi helpolta eli onnistuttiin kummankin koiran kanssa
ihme kyllä! Saatiin jopa kontaktit kohdalleen, eli ehkä meillä toivoa
on. Ensi viikonloppuna onkin Agirotu, olen menossa kisaamaan kummankin
koiran kanssa (kuinkahan paljon mahtaa hävettää sen jälkeen!), 4 rataa
per koira. Keskiviikkona on vielä hakutreenit ja sitten suunnataan nokat
kohti Savonmaata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti