Paha minä! Paha! Taas olen unohtanut (tai no, en unohtanut, mutta ei ole jaksanut/ehtinyt) päivittää blogia. Mutta toisaalta! Ei ole kyllä mitään ihmeellistäkään tapahtunut viime kuukausina. Kisaamaan ei olla menty, kun oma vointi on ollut välillä mitä on.
Yhteen kokeeseen ilmoittauduin enkä siitä oikeastaan kenellekään kertonut (paitsi äitille, oli mukana henkisenä tukena), koska en voinut olla varma pääsenkö sinne oman voinnin takia. Tämä salaperäinen koe oli siis BH-koe Nurayn kanssa.
BH Mirthgard Aisha Andromeda
Ja mehän päästiin se läpi! Oh the joy! Tuomari vielä kehui meidän tottista kisaan parhaaksi ;) Tosin minun mielestä meidän tottiksessa olisi ollut ja on edelleen ihan helvetisti parannettavaa. Käännökset oli löysiä, katsekontakti tipahtaa liikaa minun makuun jne.
Paikkamakuussa Nuray nousi istumaan kuulemma aika pian ja minä melkein arvasin sen. Olen nimittäin treenannut liikettä tokomaisesti eli sanonut vielä sen "Paikka" käskyn sinne, jota en sitten voinutkaan tuossa sanoa. En muistanut tätä seikkaa, joten ei tullut treenattua sitä. Argh! Jäi siis makaamaan niin kysymysmerkin näköisenä, että arvasin sen vielä kusevan, lisäksi oli niin järjettömillä kierroksilla, kun aloitettiin paikkamakuulla. Enkä mie idiootti ollut treenannut paikkamakuuta kuin viimeisenä liikkeenä. Mutta oli istunut onneksi kiltisti koko ajan hieman hämmentyneenä.
Seuraamisesta jo mainitsinkin, oli ihan ok. Paikan piti hyvin, mutta katsekontakti seilasi liikaa minun makuuni. Henkilöryhmä ei aiheuttanut vaikeuksia. Hyvin jaksoi paahtaa eteenpäin pitkät kaaviot (ei olla hirveästi tehty pitkää pätkää).
Jääveistä istuminen ok, mitä nyt valmistelevassa osuudessa taitoin nilkkani ja koira hieman siihen kompurointiin reagoi. Hyvin kokosi kuitenkin itsensä ja jatkoi touhua ;) Maahanmeno oli hyvä, luoksetulossa törmäsi hieman. Maa oli jäässä ja liikaa vauhtia, ei muistanut mitä se semmoinen jää on viime vuodelta.
Kaupunkiosuudessa ei mitään huomautettavaa, on se hauska piski.
Muutoin tuota koetta lukuunottamatta ollaan lähinnä treenattu. Ollaan tällä hetkellä kahdessa agilitykoulutuksessa, seuran omassa ja käydään Niinun treeneissä lisäksi. Niinulta ollaan saatu paljon hyviä vinkkejä kummallekin koiralla, Tesninkin kanssa ollaan päästy eteenpäin.
Tottista ollaan tehty kokeen jälkeen vähemmän, viikottain kuitenkin muutaman kerran. Nyt pitäisi alkaa rakentamaan esineruutua ja noutoa kuntoon. Tesnin kanssa haaveillaan tokokisoista ensi vuonna ja ehkä sitä voisi Nuraynkin kanssa mennä alokasluokkaan sähläämään ;)
Haussa on paljon hommaa. Motivaatiota on, mutta kun Nuray saa hajun, kierrokset nousee liikaa ja alkaa vaan juoksemaan ja sähläämään. Pitäisi tarkennusta parantaa. Katsoo nyt, mitä tässä keksisi seuraavaksi.
Yritän parantaa taas tapani ja päivittää useammin!
lauantai 23. marraskuuta 2013
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Tokoleiri vol. 2013
Käytiin taas SCY:n tokoleirillä opiskelemassa vuosittaisen perinteen mukaisesti. Tällä kertaa autonkeula suunnattiin kohti Hartolaa ja Kunkkulan koirakeskusta. Kouluttajana toimi Hanna Närhi, joten saatiin äärettömän hyviä vinkkejä tottista ajatellen.
Perjantai-iltana majoituttiin ja Tesnikin oli päässyt mukaan turistin ominaisuudessa. Otettiin hiukan agilitya viereisellä kentällä huviksemme. Sai Nuray ja Tesni hieman purkaa päivän energialastia. Varsinkin, kun ratakin oli valmiina, niin eihän sitä pystynyt vastustamaan ;)
Loppuilta meni tutustuessa muihin leiriläisiin ja juoruillessa tuttujen kanssa. Lauantaiaamuna herättiin aikaisin ja "virkeänä", siitä sitten suorittiin aamupalan kautta koulutuskentälle. Aloitettiin päivän kierros Hannan opissa. Oltiin Nurayn kanssa loppupäässä vuorossa, otettiin kaksi liikettä lauantaina yksityiseen syyniin jokainen. Oli hauska kuunnella myös muiden "ongelma"liikkeiden neuvoja ja oppia niistä itsekin.
Ensimmäiseksi Nurayn kanssa keskityttiin noutoon, liike, jota kammoan yli kaiken! Siitä on niin kovin paljon pisteitä kiinni, että pelkään mokaavani koko liikkeen ja siinä oli kisaura. En vaan osaa opettaa sitä. Varsinkin palkkaus on iso ongelma, vauhtinoutona ollaan näin alkuun opeteltu, mutta en tiedä, miten opettaisin sen luovutuspuolen. Ruokapalkalla Nuray menee sellaiseen moodiin, ettei pysty ottamaan suuhunsa mitään muuta, kuin ruokaa. Tekee kaiken maailman temppuja, paitsi ottaa sitä ****ing kapulaa. Pitkällisen yrittämisen jälkeen (Hannakin yritti, mutta Nuray meni maahan, istui, ryömi etc. eikä vaan ottanut sitä kapulaa) saatiin neuvoksi opettaa asia vain pakon kautta. Eli kapula suuhun ja palkka siitä. Pitää tehdä sitä muutama viikko ja katsoa, mitä nurkkakuuri saa aikaiseksi.
Toisella kierroksella otettiin ruutu, vaikkakin meillä se tottis on se pääasia. Ajattelin kuitenkin, että olisi kiva tehdä jotain "hauskaa", kun ilmakin oli sen verran kuuma. Jotain sellaista, mistä kumpikin nauttisi. Päädyin ruutuun, kun se on sellaista hauskaa juoksentelua ja se oli siellä koulutuskentällä valmiina. Ollaanhan me Nurayn kanssa pari kertaa tehty ruutua, about kerta vuoteen :D En ole edes varma älyääkö se jutun juonta, mutta pääasia, että nauttii siitä! Ollaan tehty sitä siis kosketusalustalla ja hyvinhän Nuray sinne juoksi heti kauemmankin matkan päästä. Lisäksi päätettiin kokeilla, jos laittaa Nurayn "väärään" paikkaan ruudussa (nauhojen sisälle kuitenkin), niin osaako käskystä korjata keskelle ruutua. Ja osasihan se, aluksi tehtiin pari kertaa alustalla ja sitten ilman alustaa. Hienosti korjasi <3
Ruuan jälkeen oli meidän ryhmän vuoro olla liikkuroitavana. Otettiin siis ihan kisanomaisesti liikkeitä. Alkuun otettiin paikkamakuu, aikaa noin pari minuuttia. Liikkuroituna otin Nurayn kanssa seuraamisen, liikkeestä seisomisen ja maahanmenon sekä luoksetulon. Tein palkatta katsoakseni, miten se siihen reagoi. Seuraaminen meni ihan jees, parempi saisi olla kontakti ja käännöksiin kiinnitettävä huomiota. Liikkeestä seisominen oli tosi hyvä, pitkästä aikaa otin kokonaisena liikkeenä. Maahanmeno meni istumiseksi, joten korjasin sen. Luoksetulossa törmäsi hiukan ja eteentulo oli aavistuksen vino. Kaikki kuitenkin palkatta eikä Nuray heittänyt asioita läskiksi. Olen kyllä tosi tyytyväinen!
Toisella liikkuroinnilla päätin säästellä Nurayta ja otin turisti Tesnin. Ei otettu palkatta vaan tein normitreenin. Seuraaminen oli ok, pitää vaan katsella tuota sen edistämistä, mitä sille tekisi. Pitkällä suoralla alkaa helposti kiilailla, kun menee niin pitkällä askeleella. Seisominen oli taattua Tesniä, upea siis ;) Maahanmeno hyvä ja luoksetulo ok. Otettiin lisäksi tokohyppyä, sitä kun ei olla treenattu juuri ollenkaan. Pitäisi muistaa senkin olemassa olo. Pikku blondi oli tyytyväinen, kun pääsi myös hurvittelemaan.
Sunnuntaina meidän ryhmällä eka vuoro oli liikkurointia. Alkuun otin Nurayn kanssa ekalla paikkamakuulla pari minuuttia ja toisella neljä minuuttia. Eka oli hieman levoton ja piippasi aavistuksen? Toisella kierroksella tätä ongelmaa ei ollut. Hassu piski.
Sunnuntaina en ottanut liikkurointia enää kisanomaisesti vaan palkkasin, kun siltä tuntui. Seuruu meni paremmin kuin edeltävänä päivänä, jääveistä otin istumisen ja maahanmenon, meni ok. Luoksetulossa otin hieman lyhyempää matkaa, jotta ei ehtisi ottaa niin kovaa vauhtia. Ei törmännyt tällä kertaa ;)
Tesnin kanssa osallistuttiin ryhmäjääveihin, joka toinen otti seisomisen ja joka toinen maahanmenon ja siitä sitten toisin päin samantien. Ekana meillä oli seisominen, Tesni kuunteli hyvin minua eikä hämmentynyt muiden käskyistä. Seuraavaksi oli maahanmeno, joka meni seisomiseksi. Toisella käskyllä meni maahan. Hyvin kuitenkin kuunteli, varsinkin, kun ei olla tehty peräkkäin noita liikkeitä eikä varsinkaan rivissä.
Seuraavaksi otin paikkamakuun ryhmässä Tesnin kanssa, aikaa oli 2 min. Kävin pari kertaa välipalkkaamassa, mutta hyvin kesti tyttö. Sitten osallistuttiin ryhmäistumiseen, jota ei olla koskaan tehty edes yksin. Aikaa oli muistaakseni pari minuuttia, mutta hienosti Tesni sen osasi. En edes käynyt välipalkkaamassa. On se hieno!
Yksilöliikkeinä otettiin seuruuta, istuminen liikkestä ja maahanmeno liikkeestä, luoksetulo. Saatiin hyvä vinkki luoksetulon palkkaamiseen. Laitetaan liivi rullalle ja palkka sinne, tipautetaan palkka sitten sieltä. Näin saa sen palkan muualta kuin käsistä, ei poikita niin helposti.
Ruuan jälkeen päästiin taas Hannan oppiin. Alkuun keskityttiin Nurayn kanssa seuruuseen. Kontakti nimittäin tippuu ekalla askeleella ja halusin siihen vinkkejä. Lisäksi kysyin neuvoja poikittamiseen (jota se ei tietenkään tuolla kertaa tehnyt). Hanna opasti meitä intervallitreenamiseen. Näin saadaan koiran mielenkiinto pysymään yllä ja se ei tiedä koskaan, mitä on odotettavissa, joten seuraa aktiivisemmin. Se on kyllä hyvä vinkki, pitää vaan ehkä ensin yksin treenata sitä. Yllättävän hankalaa siirtyä yhdellä askeleella juoksusta hitaaseen ja siitä parin askeleen päästä normiin, josta hitaaseen etc :D
Toisella kerralla otettiin luoksetulon pysäytystä, sillä saataisiin myös jääveihin nopeutta ja napakkuutta. Otettiin niitä takaakierron kautta ja nopeasti Nurrin tajusi jutun juonen. Pysähtyi kuin seinään palkkaa odotellessa. Pitää myös kokeilla tuota maahanmenoon, mutta pitää alkuun ottaa ilman takaakiertoa ja opettaa mitä haen takaa. Kerää meinaan niin paljon vauhtia siinä, että ei maahanmeno onnistu.
Oli kyllä taas opettavainen leiri! Siellä saa niin paljon inspiraatiota ja treenimotivaatiota, että oksat pois. Harmi, kun on vaan kerta vuoteen tuollainen. Ensi vuonna pitää yrittää taas päästä sinne :)
Perjantai-iltana majoituttiin ja Tesnikin oli päässyt mukaan turistin ominaisuudessa. Otettiin hiukan agilitya viereisellä kentällä huviksemme. Sai Nuray ja Tesni hieman purkaa päivän energialastia. Varsinkin, kun ratakin oli valmiina, niin eihän sitä pystynyt vastustamaan ;)
Loppuilta meni tutustuessa muihin leiriläisiin ja juoruillessa tuttujen kanssa. Lauantaiaamuna herättiin aikaisin ja "virkeänä", siitä sitten suorittiin aamupalan kautta koulutuskentälle. Aloitettiin päivän kierros Hannan opissa. Oltiin Nurayn kanssa loppupäässä vuorossa, otettiin kaksi liikettä lauantaina yksityiseen syyniin jokainen. Oli hauska kuunnella myös muiden "ongelma"liikkeiden neuvoja ja oppia niistä itsekin.
Ensimmäiseksi Nurayn kanssa keskityttiin noutoon, liike, jota kammoan yli kaiken! Siitä on niin kovin paljon pisteitä kiinni, että pelkään mokaavani koko liikkeen ja siinä oli kisaura. En vaan osaa opettaa sitä. Varsinkin palkkaus on iso ongelma, vauhtinoutona ollaan näin alkuun opeteltu, mutta en tiedä, miten opettaisin sen luovutuspuolen. Ruokapalkalla Nuray menee sellaiseen moodiin, ettei pysty ottamaan suuhunsa mitään muuta, kuin ruokaa. Tekee kaiken maailman temppuja, paitsi ottaa sitä ****ing kapulaa. Pitkällisen yrittämisen jälkeen (Hannakin yritti, mutta Nuray meni maahan, istui, ryömi etc. eikä vaan ottanut sitä kapulaa) saatiin neuvoksi opettaa asia vain pakon kautta. Eli kapula suuhun ja palkka siitä. Pitää tehdä sitä muutama viikko ja katsoa, mitä nurkkakuuri saa aikaiseksi.
Toisella kierroksella otettiin ruutu, vaikkakin meillä se tottis on se pääasia. Ajattelin kuitenkin, että olisi kiva tehdä jotain "hauskaa", kun ilmakin oli sen verran kuuma. Jotain sellaista, mistä kumpikin nauttisi. Päädyin ruutuun, kun se on sellaista hauskaa juoksentelua ja se oli siellä koulutuskentällä valmiina. Ollaanhan me Nurayn kanssa pari kertaa tehty ruutua, about kerta vuoteen :D En ole edes varma älyääkö se jutun juonta, mutta pääasia, että nauttii siitä! Ollaan tehty sitä siis kosketusalustalla ja hyvinhän Nuray sinne juoksi heti kauemmankin matkan päästä. Lisäksi päätettiin kokeilla, jos laittaa Nurayn "väärään" paikkaan ruudussa (nauhojen sisälle kuitenkin), niin osaako käskystä korjata keskelle ruutua. Ja osasihan se, aluksi tehtiin pari kertaa alustalla ja sitten ilman alustaa. Hienosti korjasi <3
Ruuan jälkeen oli meidän ryhmän vuoro olla liikkuroitavana. Otettiin siis ihan kisanomaisesti liikkeitä. Alkuun otettiin paikkamakuu, aikaa noin pari minuuttia. Liikkuroituna otin Nurayn kanssa seuraamisen, liikkeestä seisomisen ja maahanmenon sekä luoksetulon. Tein palkatta katsoakseni, miten se siihen reagoi. Seuraaminen meni ihan jees, parempi saisi olla kontakti ja käännöksiin kiinnitettävä huomiota. Liikkeestä seisominen oli tosi hyvä, pitkästä aikaa otin kokonaisena liikkeenä. Maahanmeno meni istumiseksi, joten korjasin sen. Luoksetulossa törmäsi hiukan ja eteentulo oli aavistuksen vino. Kaikki kuitenkin palkatta eikä Nuray heittänyt asioita läskiksi. Olen kyllä tosi tyytyväinen!
Toisella liikkuroinnilla päätin säästellä Nurayta ja otin turisti Tesnin. Ei otettu palkatta vaan tein normitreenin. Seuraaminen oli ok, pitää vaan katsella tuota sen edistämistä, mitä sille tekisi. Pitkällä suoralla alkaa helposti kiilailla, kun menee niin pitkällä askeleella. Seisominen oli taattua Tesniä, upea siis ;) Maahanmeno hyvä ja luoksetulo ok. Otettiin lisäksi tokohyppyä, sitä kun ei olla treenattu juuri ollenkaan. Pitäisi muistaa senkin olemassa olo. Pikku blondi oli tyytyväinen, kun pääsi myös hurvittelemaan.
Sunnuntaina meidän ryhmällä eka vuoro oli liikkurointia. Alkuun otin Nurayn kanssa ekalla paikkamakuulla pari minuuttia ja toisella neljä minuuttia. Eka oli hieman levoton ja piippasi aavistuksen? Toisella kierroksella tätä ongelmaa ei ollut. Hassu piski.
Sunnuntaina en ottanut liikkurointia enää kisanomaisesti vaan palkkasin, kun siltä tuntui. Seuruu meni paremmin kuin edeltävänä päivänä, jääveistä otin istumisen ja maahanmenon, meni ok. Luoksetulossa otin hieman lyhyempää matkaa, jotta ei ehtisi ottaa niin kovaa vauhtia. Ei törmännyt tällä kertaa ;)
Tesnin kanssa osallistuttiin ryhmäjääveihin, joka toinen otti seisomisen ja joka toinen maahanmenon ja siitä sitten toisin päin samantien. Ekana meillä oli seisominen, Tesni kuunteli hyvin minua eikä hämmentynyt muiden käskyistä. Seuraavaksi oli maahanmeno, joka meni seisomiseksi. Toisella käskyllä meni maahan. Hyvin kuitenkin kuunteli, varsinkin, kun ei olla tehty peräkkäin noita liikkeitä eikä varsinkaan rivissä.
Seuraavaksi otin paikkamakuun ryhmässä Tesnin kanssa, aikaa oli 2 min. Kävin pari kertaa välipalkkaamassa, mutta hyvin kesti tyttö. Sitten osallistuttiin ryhmäistumiseen, jota ei olla koskaan tehty edes yksin. Aikaa oli muistaakseni pari minuuttia, mutta hienosti Tesni sen osasi. En edes käynyt välipalkkaamassa. On se hieno!
Yksilöliikkeinä otettiin seuruuta, istuminen liikkestä ja maahanmeno liikkeestä, luoksetulo. Saatiin hyvä vinkki luoksetulon palkkaamiseen. Laitetaan liivi rullalle ja palkka sinne, tipautetaan palkka sitten sieltä. Näin saa sen palkan muualta kuin käsistä, ei poikita niin helposti.
Ruuan jälkeen päästiin taas Hannan oppiin. Alkuun keskityttiin Nurayn kanssa seuruuseen. Kontakti nimittäin tippuu ekalla askeleella ja halusin siihen vinkkejä. Lisäksi kysyin neuvoja poikittamiseen (jota se ei tietenkään tuolla kertaa tehnyt). Hanna opasti meitä intervallitreenamiseen. Näin saadaan koiran mielenkiinto pysymään yllä ja se ei tiedä koskaan, mitä on odotettavissa, joten seuraa aktiivisemmin. Se on kyllä hyvä vinkki, pitää vaan ehkä ensin yksin treenata sitä. Yllättävän hankalaa siirtyä yhdellä askeleella juoksusta hitaaseen ja siitä parin askeleen päästä normiin, josta hitaaseen etc :D
Toisella kerralla otettiin luoksetulon pysäytystä, sillä saataisiin myös jääveihin nopeutta ja napakkuutta. Otettiin niitä takaakierron kautta ja nopeasti Nurrin tajusi jutun juonen. Pysähtyi kuin seinään palkkaa odotellessa. Pitää myös kokeilla tuota maahanmenoon, mutta pitää alkuun ottaa ilman takaakiertoa ja opettaa mitä haen takaa. Kerää meinaan niin paljon vauhtia siinä, että ei maahanmeno onnistu.
Oli kyllä taas opettavainen leiri! Siellä saa niin paljon inspiraatiota ja treenimotivaatiota, että oksat pois. Harmi, kun on vaan kerta vuoteen tuollainen. Ensi vuonna pitää yrittää taas päästä sinne :)
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Idle
Nyt on mennyt pari kuukautta itse tässä sairastellessa, joten ei ole treenattukaan yhtään. Viime viikolla käytiin ensimmäistä kertaa koko kesänä treenaamassa. Nyt ollut kolmet agitreenit, yhdet haut ja yhdet tottiksetkin ollaan tehty.
Agilityssa energiaa on kuin pienellä pitäjällä. Toisaalta Nuray kuuntelee äärimmäisen hyvin ja ohjautuu pienistä asioista. Toisaalta taas tuntuu, että se juoksee reikäpäässä minua kuuntelematta. Tämä tunne todennäköisesti johtuu sellaisesta yksinkertaisesta syystä, etten osaa ohjata sitä tippaakaan, vaan ohjaan mihin ja miten sattuu, joten menee sen mukaan radallakin. Kontaktit oli hyvät, mutta niin ne yleensä on treeneissä, kisoissa ne paukkuu senkin edestä. Vielä, kun saisi kisoihin vähän sitä rauhallisuutta. Rapatessa vaan tuntuu roiskuvan.
Tesni on pieni haaveilija, joka rakastaa hauskuutella radalla. Ei se mikään äärimmäisen hidas ole, mutta ei myöskään mikään tykki. Prinsessa nauttii juoksemisesta omaan tyyliin. Näki kyllä, että silläkin oli ikävä agiradalle ollut, koska katse oikein kirkastui, kun näki putken ja kontaktiesteet. Haaveilen, josko olisin kisakunnossa syyskuuhun mennessä ja pääsisi tänä vuonna vielä kisaamaan. Vuoden kisatavoitteet taitaa jäädä saavuttamatta tätä vauhtia ;)
Haussa ekat treenit meni vähän niin ja näin. Nuray oli jostain syystä X todella laiskanoloinen ja hidas (normaalin verrattuna)? Oliko syynä huonokunto, laiskuus vai helle? Hankala sanoa, helle ei kyllä ole ennen vaikuttanut, epäilen enemmän kahta ekaa tauon jälkeen... :P Eka pisto oli hyvä, löytyi suoraan. Tokalla ukolla lähti vähän vinoon, mutta sai paluumatkalla hajun, jolloin kääntyi 90 astetta suoraan ukolle. Kolmas meni hirveäksi tahkoamiseksi alamäkeen, kun ei jostain syystä uponnut oikeaan suuntaan. Lähellä oli käynyt, mutta ei nenä auki? Lopulta kuitenkin upposi ja ukkokin löytyi. Neljäs oli työvoitto! Ekalla pistolla lähti etenemään vinossa (korkea kallio ohjasi) ja sai hajun kallion alla, etsi ja etsi, mutta pyöri vain siinä mistä sai hajun. Hyppi kaikkien kivien ja kantojen alla, päällä, sivulla ja välillä keskelläkin, mutta ei paikallistanut. Yhdessä vaiheessa katosi ja mietin, mihin sekin meni, kunnes ilmestyi suuren kivenlohkareen päälle. Miten lie sinnekin itsensä punnersi, en olisi varmaan itsekään sinne päässyt. Ahkeran työskentelyn jälkeen sai paikannettua hajun kymmenen metriä kallion päälle. Olen tosityytyväinen siihen, että jaksoi tehdä töitä niin pitkään eikä luovuttanut. Pörräsi kallion päällä varmaan viisi minuuttia. Haukut oli jokaisella ukolla hyvät, oli semmoista 20 molemmin puolin haukun määrä.
Tottiksessa tauko on tehnyt hyvää. Ihan omankin mielenkiinnon perusteella. Harmi vaan kun kesän tavoite eli noudon opettaminen meni häneksi.
 |
| Nuray päätti varastaa Tesnin kieriskelypaikan. |
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Quick and simple
Torstaina käytiin tottistelemassa ja tekemässä ilmasut Technopoliksella ihanassa vesisateessa. Olo oli kuin uitetulla rotalla, jeij.
Nurayn kanssa otettiin lyhyemmän kaavan mukaan. Seuruussa seilasi kuulemma paljon (argh!), mutta asettui lopulta. Istuminen oli hyvä vedestä huolimatta, ensin kun aattelin, ettei se kuitenkaan istu, kun perse kastuu. Istuipa kuitenkin ;) Eteenmenot oli hyvät, nyt lisää matkaa vaan siihen.
Tesnin seuruu oli parempi kuin viime kerralla, paikka pysyi paremmin eikä poikittanut niin helposti. Seisominen on nyt ollut pieni ongelma, hiipi hiukan, mutta miksi? Pitää alkeilla hetken aikaa. Eteenmeno otettiin huvikseen, on se pieni blondi <3 Meni siis minne pitikin.
Ilmaisut otettiin viereisessä metsässä ja kyllä huomaa, että ollaan otettu koko talvi kentällä treeniä. Silmillähän sitä etsittiin, meni hieman juoksenteluksi, kun ei osattu avata nenää. Eli kun palataan kunnolla metsään, pitää varmaan hetken aikaa muistutella, mikä olikaan jutun juoni. Muutoikin vaikutti hieman laiskalta? Lopulta kuitenkin ukot löytyi (5kpl) ja haukut oli hyvät, kesti jopa minun rytistelyn lähemmäksi.
Tästä paineltiin sitten suoraan agilityyn, oli saanut Nuraykin hieman purkaa paineitaan. Oli hauska rata, jossa ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan sylkkäriä. Ei ole ennen tullut sitä radalla kokeiltua, yksittäisenä kylläkin. Ongelma on oma luottamuksen puute koiraan (kumpaankin), jään liikaa varmistelemaan ja odottamaan, vaikka ei todellakaan tarvitsisi. Kyllä ne sieltä tulee. Omiin jalkoihin vaan vauhtia. Hienosti meni kummallakin kontaktit ja vauhtia kyllä löytyi niistä.
Viikonlopuksi reissattiin Savonmaalle koirien kanssa. Oli oikein mukava käydä lauantaina treenaamassa vanhoilla paikoilla. Otettiin kummankin koiran kanssa paikkamakuu, Nurayn kanssa ollaan nyt siirrytty takapalkkaan siinäkin ja se tuntuu toimivan (toistaiseksi). Nyt lisää aikaa ja matkaa siihen. Tesnin kanssa mennään edelleen välipalkkauksella ja se toimiikin sille paremmin.
Seuruu Nurayn kanssa meni vaihteeksi oikein hyvin, otettiin vähän pidempää pätkää ja käännöksetkin onnistui. On se vaan hassu koira. Kontakti sillä vaan tippuu välillä, kun tsekkaa, mihin ollaan menossa. Se on niin nopea, etten ehdi mitenkään siihen puuttua. Mitä tehdä sillekin asialle?
Jääveistä otettiin maahanmeno, oli oikein hieno ja kyynärätkin oli maassa. Vauhti oli hyvä. Luoksetulo oli erinomainen myös, harmi kun tuntuu, että se on niin tuulella käyvä. Se mikä viimeksi oli hyvä, voi seuraavalla kerralla olla hirveä. Eteenmenot ok.
Tesnin kanssa seuruu oli hyvä, ei poikittanut eikä etuillut juurikaan. Oli hihna mukana, niin saattoi muistuttaa, jos meinasi keulia. Pitää vaan itse mennä reippaasti, hidastellessa alkaa tekemään sitten kaiken näköistä muuta.
Jääveistä Tesni osaa maahanmenon kyllä hienosti, tuntuu olevan lempiliike tällä hetkellä. Seisomisen muisti jopa tällä kertaa, mitäköhän tein eritavalla, kun pysähtyi niin hienosti? Luoksetulossa jää hieman "kauas", mutta olen sen Tesnin kanssa hyväksynyt, koska paineistuu, jos alan pakottamaan minuun kiinni.
Mentiin treenailun jälkeen Sarin ja pehkojen kanssa Joroisten laavulle lenkkeilemään. Oli kyllä mukavaa, kaunis sää ja koirilla hauskaa. Harmi, kun välimatkaa on sen verran, ettei useammin pääse. Kesällä sitten ;)
Sunnuntaina, kun palattiin reissun päältä, mentiin suoraan agitreeneihin. Nyt oli radan tarkoituksena yhdistää putki ja kontaktit, joko putkesta vauhdilla kontaktille tai sitten putki kontaktin päähän, niin ettei sinne oltu edes menossa, vaikka siinä tarjolla oli. Meille kun on ollut Nurayn kanssa etenkin kisoissa hankalaa tuollainen yhdistelmä. Nyt se tietenkin toimi kuin ajatus, pysähtyi upeasti kontakteilla, ei varmasti olisi sitä kisoissa tehnyt...
Tesni toimi myös hyvin, mutta se nauttiikin kontaktiesteistä vielä enemmän kuin putkesta :D Kepit+putki on hankalampi, varsinkin putkesta kepeille, koska ei osaa oikein hidastaa ja aloittaa helposti vasta toisesta välistä. Nyt saatiin siihenkin toistoja, tarttee vaan paljon lisää niitä vielä.
Eilen käytiin Tesnin kanssa Veikkolassa tottistreeneissä hallilla, koska Nuray kävi fyssarilla ja täytyy pitää nyt pari päivää vapaata. Seuruussa alkoi kyllä mopo keulimaan, paikka oli hyvä, mutta tuntui karkaavan metrin verran liian eteen, kun etsi katse kontaktia. Pitää ilmeisesti nähdä naama koko ajan...
Istuminen oli ok, nosti vaan tassua taas. Juuri kun ajattelin, että ollaan päästy siitäkin tavasta eroon. Diiva mikä diiva. Pitää alkaa taas sitä kyyläilemään. Seisominen oli übervaikeata, tarjosi koko ajan maahanmenoa syystä X. Mitä sillekin tekisi? Ollut niin hyvä liike alun alkaen, pitää hieman pohtia asiaa.
Otettiin myös ensimmäistä kertaa hyppy toko/tottismuodossa. Tuntui piskillä olevan hauskaa, kun kaahaili sitä väliä. Seuraavalla kerralla voisi ottaa sen pysäytysmalliin ja katsoa, mitä neiti sanoo.
Nurayn kanssa otettiin lyhyemmän kaavan mukaan. Seuruussa seilasi kuulemma paljon (argh!), mutta asettui lopulta. Istuminen oli hyvä vedestä huolimatta, ensin kun aattelin, ettei se kuitenkaan istu, kun perse kastuu. Istuipa kuitenkin ;) Eteenmenot oli hyvät, nyt lisää matkaa vaan siihen.
Tesnin seuruu oli parempi kuin viime kerralla, paikka pysyi paremmin eikä poikittanut niin helposti. Seisominen on nyt ollut pieni ongelma, hiipi hiukan, mutta miksi? Pitää alkeilla hetken aikaa. Eteenmeno otettiin huvikseen, on se pieni blondi <3 Meni siis minne pitikin.
Ilmaisut otettiin viereisessä metsässä ja kyllä huomaa, että ollaan otettu koko talvi kentällä treeniä. Silmillähän sitä etsittiin, meni hieman juoksenteluksi, kun ei osattu avata nenää. Eli kun palataan kunnolla metsään, pitää varmaan hetken aikaa muistutella, mikä olikaan jutun juoni. Muutoikin vaikutti hieman laiskalta? Lopulta kuitenkin ukot löytyi (5kpl) ja haukut oli hyvät, kesti jopa minun rytistelyn lähemmäksi.
Tästä paineltiin sitten suoraan agilityyn, oli saanut Nuraykin hieman purkaa paineitaan. Oli hauska rata, jossa ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan sylkkäriä. Ei ole ennen tullut sitä radalla kokeiltua, yksittäisenä kylläkin. Ongelma on oma luottamuksen puute koiraan (kumpaankin), jään liikaa varmistelemaan ja odottamaan, vaikka ei todellakaan tarvitsisi. Kyllä ne sieltä tulee. Omiin jalkoihin vaan vauhtia. Hienosti meni kummallakin kontaktit ja vauhtia kyllä löytyi niistä.
Viikonlopuksi reissattiin Savonmaalle koirien kanssa. Oli oikein mukava käydä lauantaina treenaamassa vanhoilla paikoilla. Otettiin kummankin koiran kanssa paikkamakuu, Nurayn kanssa ollaan nyt siirrytty takapalkkaan siinäkin ja se tuntuu toimivan (toistaiseksi). Nyt lisää aikaa ja matkaa siihen. Tesnin kanssa mennään edelleen välipalkkauksella ja se toimiikin sille paremmin.
Seuruu Nurayn kanssa meni vaihteeksi oikein hyvin, otettiin vähän pidempää pätkää ja käännöksetkin onnistui. On se vaan hassu koira. Kontakti sillä vaan tippuu välillä, kun tsekkaa, mihin ollaan menossa. Se on niin nopea, etten ehdi mitenkään siihen puuttua. Mitä tehdä sillekin asialle?
Jääveistä otettiin maahanmeno, oli oikein hieno ja kyynärätkin oli maassa. Vauhti oli hyvä. Luoksetulo oli erinomainen myös, harmi kun tuntuu, että se on niin tuulella käyvä. Se mikä viimeksi oli hyvä, voi seuraavalla kerralla olla hirveä. Eteenmenot ok.
Tesnin kanssa seuruu oli hyvä, ei poikittanut eikä etuillut juurikaan. Oli hihna mukana, niin saattoi muistuttaa, jos meinasi keulia. Pitää vaan itse mennä reippaasti, hidastellessa alkaa tekemään sitten kaiken näköistä muuta.
Jääveistä Tesni osaa maahanmenon kyllä hienosti, tuntuu olevan lempiliike tällä hetkellä. Seisomisen muisti jopa tällä kertaa, mitäköhän tein eritavalla, kun pysähtyi niin hienosti? Luoksetulossa jää hieman "kauas", mutta olen sen Tesnin kanssa hyväksynyt, koska paineistuu, jos alan pakottamaan minuun kiinni.
Mentiin treenailun jälkeen Sarin ja pehkojen kanssa Joroisten laavulle lenkkeilemään. Oli kyllä mukavaa, kaunis sää ja koirilla hauskaa. Harmi, kun välimatkaa on sen verran, ettei useammin pääse. Kesällä sitten ;)
 |
| Lolliet laavulla. |
Sunnuntaina, kun palattiin reissun päältä, mentiin suoraan agitreeneihin. Nyt oli radan tarkoituksena yhdistää putki ja kontaktit, joko putkesta vauhdilla kontaktille tai sitten putki kontaktin päähän, niin ettei sinne oltu edes menossa, vaikka siinä tarjolla oli. Meille kun on ollut Nurayn kanssa etenkin kisoissa hankalaa tuollainen yhdistelmä. Nyt se tietenkin toimi kuin ajatus, pysähtyi upeasti kontakteilla, ei varmasti olisi sitä kisoissa tehnyt...
Tesni toimi myös hyvin, mutta se nauttiikin kontaktiesteistä vielä enemmän kuin putkesta :D Kepit+putki on hankalampi, varsinkin putkesta kepeille, koska ei osaa oikein hidastaa ja aloittaa helposti vasta toisesta välistä. Nyt saatiin siihenkin toistoja, tarttee vaan paljon lisää niitä vielä.
Eilen käytiin Tesnin kanssa Veikkolassa tottistreeneissä hallilla, koska Nuray kävi fyssarilla ja täytyy pitää nyt pari päivää vapaata. Seuruussa alkoi kyllä mopo keulimaan, paikka oli hyvä, mutta tuntui karkaavan metrin verran liian eteen, kun etsi katse kontaktia. Pitää ilmeisesti nähdä naama koko ajan...
Istuminen oli ok, nosti vaan tassua taas. Juuri kun ajattelin, että ollaan päästy siitäkin tavasta eroon. Diiva mikä diiva. Pitää alkaa taas sitä kyyläilemään. Seisominen oli übervaikeata, tarjosi koko ajan maahanmenoa syystä X. Mitä sillekin tekisi? Ollut niin hyvä liike alun alkaen, pitää hieman pohtia asiaa.
Otettiin myös ensimmäistä kertaa hyppy toko/tottismuodossa. Tuntui piskillä olevan hauskaa, kun kaahaili sitä väliä. Seuraavalla kerralla voisi ottaa sen pysäytysmalliin ja katsoa, mitä neiti sanoo.
tiistai 16. huhtikuuta 2013
Hengailua
Hups keikkaa! Kylläpä sitä aikaa on taas vierähtänyt. Ollaan jo oltu treenielämässäkin mukana heti pari viikkoa leikkauksen jälkeen eli on tässä kertynyt treenikertoja toisen kymmenyksen paremmalle puolelle asti :)
Agilitya ollaan tehty nyt ahkerammin, kolme kertaa viikossa hinkkailtu tekniikkaa. Oltiin tuossa reilu viikko sitten Suomen Collieyhdistyksen agilitypäivässäkin mukana, kouluttajana oli Juha Orenius. Koulutus tiivistettynä: hyvä koira, paska ohjaaja. Juoksin siis valssin aikana esim. päin siivekettä, kun oli niin hirveä kiire. Hohhoijaa. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tyytyväinen koulutukseen, vaikka en itse mitään osannut tai tajunnutkaan ;) Nuraylla ainakin oli hauskaa. Tesnin kanssa ollaan kanssa harjoiteltu kaiken näköistä, kepitkin on sujunut nyt hyvin, kun ollaan niitä hinkattu. Ihana pikku prinsessa.
Tottiksessa ollaan tehty samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Enemmän tai vähemmän häiriössä, enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Reilu viikko sitten olin kyllä ylpeä kummastakin piskistä! Treenattiin pikku porukalla tottista jalkapallokentällä, jossa pikku pojat pelasi samaan aikaa palloa suuremmalla porukalla ihan muutaman metrin päässä. Välillä jopa lähempänäkin, pallo tuli välillä päin jopa ;) Ja kumpikin koira kesti sen, ei karannut riehumaan mukaan, vaikka olin ihan varma asiasta!
Ollaan tehty tämän vuoden ensimmäinen esineruutukin viime viikolla. Yritän nyt ryhdistäytyä ja tehdä niitä useammin (katsoo kuinka käy). Ilmaisuissa ollaan otettu häiriötä edelleen, hyvin pystyn seisomaan vieressä ja koira paukuttaa. Olen jopa kerran kokeillut haltuunottoa ja se onnistui (!) ;)
Nyt otetaan niskasta kiinni ja kirjoitetaan tänne useammin!
Agilitya ollaan tehty nyt ahkerammin, kolme kertaa viikossa hinkkailtu tekniikkaa. Oltiin tuossa reilu viikko sitten Suomen Collieyhdistyksen agilitypäivässäkin mukana, kouluttajana oli Juha Orenius. Koulutus tiivistettynä: hyvä koira, paska ohjaaja. Juoksin siis valssin aikana esim. päin siivekettä, kun oli niin hirveä kiire. Hohhoijaa. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tyytyväinen koulutukseen, vaikka en itse mitään osannut tai tajunnutkaan ;) Nuraylla ainakin oli hauskaa. Tesnin kanssa ollaan kanssa harjoiteltu kaiken näköistä, kepitkin on sujunut nyt hyvin, kun ollaan niitä hinkattu. Ihana pikku prinsessa.
 |
| Kuvaaja Terhi Pessi. |
Tottiksessa ollaan tehty samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Enemmän tai vähemmän häiriössä, enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Reilu viikko sitten olin kyllä ylpeä kummastakin piskistä! Treenattiin pikku porukalla tottista jalkapallokentällä, jossa pikku pojat pelasi samaan aikaa palloa suuremmalla porukalla ihan muutaman metrin päässä. Välillä jopa lähempänäkin, pallo tuli välillä päin jopa ;) Ja kumpikin koira kesti sen, ei karannut riehumaan mukaan, vaikka olin ihan varma asiasta!
 |
| Tyyli on vapaa by Nuray. Kuvaaja Terhi Pessi. |
Ollaan tehty tämän vuoden ensimmäinen esineruutukin viime viikolla. Yritän nyt ryhdistäytyä ja tehdä niitä useammin (katsoo kuinka käy). Ilmaisuissa ollaan otettu häiriötä edelleen, hyvin pystyn seisomaan vieressä ja koira paukuttaa. Olen jopa kerran kokeillut haltuunottoa ja se onnistui (!) ;)
Nyt otetaan niskasta kiinni ja kirjoitetaan tänne useammin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)