Tokokärpänen

Nyt on otsikon mukaisesti puraissut tokokärpänen, nimenomaan penikan kanssa. Jee, uusi puhdas pöytä, joka pilata ihan uusilla virheillä! <3 Kyllä elämässä on pieniä iloja, eheh. Päästiin talveksi nuorten tokoryhmään Zoryan kanssa ja ihan hyvin on alkanut pikkuisella, on porukan nuorin otus. Silti on niin täpäkkänä menossa mukana, että ihan naurattaa.

Viimeksi oli vuorossa ruutu, hirveän innoissaan sinne juoksi mitään tajuamatta. Nyt tehtiin lelulla, mutta olen itse alkanut miettimään, josko opettaisin sen kosketusalustalla. Alustaa ollaan ajettu sisään ja sellaisella vauhdilla sitä läppäsee, että en usko sen olevan ongelma. Kunhan vaan tajuaisi, että ei sitä kuulu hakata, vaan seisoa siinä päällä :D

Paikkamakuu/istuminen tehdään myös joka kerta, eihän me vielä pitkiä aikoja tehdä, mutta hyvin on kestänyt. Viimeksi tehtiin ringissä, ensin selät vastakkain ja sitten naamat vastakkain, hyvin kesti senkin. Ja mikä erityisesti lämmitti mieltä, ei välittänyt kouluttajan pudottamasta lelusta. Tai siis välitti, mutta malttoi silti hyvin mielensä.
 

Nurayn kanssa meni viimeksi oman seuran treeneissä ihan mahtavasti, ei ole varmaan ikinä mennyt noin hyvin. Syynä pitkälti se, että itse osasin ohjata ja kerkesin ohjauksiin. Oli tekninen rata, tehtiin valssia, serpentiiniä ja takaaleikkauksia. Näillä fiiliksillä pääsee pitkälle ;) Tosin vastapainoisesti Niinun tämän viikon treenit ei mennyt yhtä hyvin, mutta ei nekään ihan hirveimmästä päästä ollut. Suorat putket vaan aiheuttaa vaivaa, jos pitää itse keretä taaksekiertoon seuraavalle hypylle. Liian hidas! Siis mie, koira ehti painaa jo muutaman hypyn, kun itse hyllyn/raahustan perään.

Tesnin kanssa on tänään ensimmäiset sisäkaudentreenit ja uusi treeniporukka samalla. Olen nyt muutaman vuoden treenannut omassa seurassa samalla ohjaajalla kummankin koiran kanssa samassa ryhmässä. On oikein hyvä, että Tesnin kanssa meillä alkaa nyt omat treenit kahdestaan, prinsessa kun on aina jäänyt hieman altavastaajaksi Nuraylle, joka on hieman huomiotavievä yksilö. Ja uudella kouluttajalla voi olla uusia ideoita myös, päästään ehkä paremmin eteenpäin, kun voin keskittyä kokonaan Tesniin :)

Tässä on ollut pari viikkoa agikisataukoa, ensi viikolla on aikeissa taas kisailla. Katsotaan, miten käy.

Lisäksi ollaan Z:n kanssa käyty jälkeilemässä Riikan kanssa kerran tai kaksi viikossa, jos aikataulut antaa periksi. Nyt pysyy hyvin kuono maassa ja mikäli nousee jostain syystä, osaa itse ratkaista sen ja jatkaa matkaa. Jäljet ei ole vielä hirmuisen pitkiä, ehkä noin 50 m? Lisäksi nami on joka askeleella, vaikkei ne enää kaikki suuhun mene. On todella ahne koira, mutta selkeästi jäljestäminen on tärkeämpää. Alkaa meinaan vauhti nyt nousta pikku hiljaa liikaa. Pitää vähän jarrutella jo liinasta. Jälkeily on nyt kyllä alkanut maistumaan minullekin, aiemmin ollut lähinnä hakuun kallellaan, mutta jälki on nyt kyllä vienyt mukanaan.

Viikonloppuna suunnataan nenät kohti Savoa ja Saria, pääsee Zoryakin kiusaamaan taas Bennyä!

Paistaa se päivä risukasaankin

Eipä ole tännekään pitkään aikaan tullut kirjoiteltua. Pahoittelut siitä, en nyt jaksa tiivistää mennyttä vuotta kummemmin, keskityn vaan pariin viime viikkoon ;)

Olen edelleen ihan ihmeissään ja onnellinen parista viime viikonlopusta! Voi ihminen olla pieneen tyytyväinen ;) Pari viikkoa sitten saatiin Nurayn kanssa siis viimeinen agilitynolla, serti ja siirto kakkosluokkaan. Olin viime keväänä jo sitä mieltä, että lopetetaan koko kisaaminen Nurayn kanssa, kun ei oma kunto ja vauhti riitä sen otuksen perässä pysymiseen. Juuri niissä kisoissa, kun olin heittämässä pyyhkeen kehään, niin saatiin eka nolla kolmen vuoden tahkoamisen jälkeen. Pian sen jälkeen saatiin seuraava, kesä oli taukoa ja nyt oli ekat kisat tauon jälkeen ja putkeen meni. Ollaan vihdoin löydetty yhteinen sävel (eli olen osannut jopa välillä ohjata, vika on ihan minussa ja siinä, että Nuray on hieman nopea koira tällaiselle köntykselle).

Eka rata oli harmittava vitonen, pelkäsin, että Nuray menee väärään päähän putkea ja yliohjasin -> meinasi mennä viereiselle hypylle, sain kutsuttua pois, mutta kielto tuli. Muutoin kontaktit toimi, oli kuulolla ja hyvällä fiilikselle. Toisella radalla saatiinkin sitten se vika nolla, oli meille suht koht haastava rata (esim. alussa suorat kepit, joiden päässä putki). Yhdessä kohtaa meni hieman kalasteluksi, valssi venähti, jolloin koira venähti ja sain kalastaa sitä, ettei hyppää väärää hyppyä. Onneksi kalastelu toimi ja päästiin kunnialla loppuun! Vika rata jäi välistä, oltaisiin voitu kisata kakkosissa se, mutta kun oli oman seuran kisat ja olin siellä töissä, niin jäi välistä.

Tesnin kanssa ekalla radalla saatiin hylly, ekaksi koitti karata A:lle (perhanan kontaktihullu), sain kutsuttua pois -> 5, mutta minulla meni pasmat ihan sekaisin, joten hyllytettiin pian se rata minun sekoilusta johtuen. Toisella radalla ärsyttävä vitonen (niitähän on kertynyt...), meinasi karata A:lle (TAAS!!!), mutta sain kutsuttua pois, siitä siis se vitonen. Muutoin oli hyvin kuulolla ja teki niin kuin ohjasin. Vielä viimeistä nollaa oltaisiin Tesnin kanssa vajaa, mutta kun on niin omalaatuinen koira niin en osaa ohjata. Toisella ei vauhdin takia toimi ja toisella en vaan osaa ;)

Viime viikonloppuna otettiin sitten ensimmäinen kakkosen startti, ekalla radalla tuli 10, kun itse sähläsin keinulta putkeen lähettäessä jotain (seisoin koiran edessä) ja toinen puomin ylösmenolta, kun pääsi vähän liikaa kiihdyttämään. Toisella radalla sitten saatiin jo eka luvanolla kakkosluokasta! Ihan käsittämätöntä!!! Oli hyvin kuulolla, aikaa käytettiin kontakteilla (tarkoituksella, kun niissä on ollut ongelmaa), mutta siitä huolimatta aika riitti kakkossijaan ja luvaan (radalta tuli vain kaksi nollaa). Hypärirata oli viimeisenä, se meni muutoin ok, mutta suoralla putkella pääsi kiihdyttämään väärälle hypylle. Sen jälkeen menikin sitten omat pasmat sekaisin :D Mutta fiilis on siitä huolimatta mahtava!

Tesni kävi vuorostaan hakemassa ekalta radalta ykkösistä hyllyn karkaamalla A:lle (ylläripylläri...). Toinen rata meni todella mahtavasti, mutta jostain aivopierusta hyppäsi puomin alastulokontaktin? Oli vielä tokavika este ja ei ole ikinä tehnyt semmoista. En vieläkään käsitä, varmaan itse jotenkin vedin sen sieltä kiireissäni.

Nyt vasta tajusin, että tänne blogiinhan ei ole tullut mainintaa meidän uudesta perheenjäsenestä Zoryasta, viralliselta nimeltään Allegory Rowena. Zorya muutti meille kesäkuun alussa, ja mahtava pikku nahkiainen onkin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu ;) Oli viime viikonloppuna turistina mukana, Sanna Piiroinen vähän otti neidistä kuviakin niin saan kuvan uudesta riiviöstä.

Zoryan kanssa ollaan käyty pentutokokurssi ja tarkoitus olisi jatkaa tottistelua/tokoa syksyllä jatkokurssissa. Mainio pentu, hirveästi haluaa tehdä ja kelpaa niin lelu kuin namikin. Vauhtiakin tuntuu riittävän. Seuraamisessa ollaan tehty alkeistreeniä, paikkamakuu sujuu sellaisia lyhyitä aikoja, maahanmenon on sisäistänyt nyt ja  ruutuakin ollaan treenattu. Noudon harjoittelu olisi tarkoitus aloittaa. Käytiin lisäksi tässä Riikan kanssa jälkeilemässä muutaman otteeseen ja jatketaan sitä syksyn mittaan. Toiveissa olisi jälkikoira, ainakin tuntuu nenä toimivan ;) Agility jätetään suosiolla siihen, kun on koordinaatiokyky kehittynyt ja paikat kuvattu. Putkea ja ohjausta ollaan tietty treenattu ilman hyppyjä. Kontakteja voidaan treenata laatikolla, mutta ne on esteinä pannassa vielä muulla tavalla pitkään.

Luova tauko

Taas on laiskistunut ihminen! Toisaalta, eipä me olla hirveästi mitään tehtykään. Itse ollut taas (...) sairaana, nyt palattu pikku hiljaa normielämään. Treeneihin ollaan tällä viikolla palaamassa kunnolla, ollaan oltu pari viikkoa kevyemmällä treenillä.

Ollaan käyty Hannan kanssa treeneilemassa torstaisin tottista, ollut hieman lyhyempiä treenejä, kun pakkasta on ollut sen verran. Haaveilen edelleen myös tokokokeisiin menosta tänä vuonna kummankin koiran kanssa, katsotaan kuinka käy ;) Seuraamista pitää vielä aika paljon hioa, Nuraylla on paikka vähän levinnyt, kun on enemmän intoa kuin ajatusta. Tesni taas on tämän tauon aikana unohtanut kaiken, mitä liittyy tottikseen. Pitää vissiin aloittaa alusta. Olisi treenattava vähän tiheämmin, nämä parin kuukauden sairastelutauot ei tee hyvää oppimiskäyrälle.

Agilityssa käytiin Tesnin kanssa jopa agilitykisoissa reilu viikko sitten hakemassa pari hylsyä. Ekalla radalla oli puhdas nolla alla, toiseksi viimeisellä esteellä kuitenkin meni väärään päähän putkea ja siitä hylätty. Syyttää voi ihan omaa myöhässä olemista (kunto loppui kesken) ja ohjaamista. Tesni toimi kuitenkin hienosta, oli hyvin kuulolla, hyvä vauhti ja mahtavat kontaktit. Kaiken kaikkeaan olen tyytyväinen. Toisella radalla hylsy tuli myös väärästä päästä putkea, mutta jo aiemmin radalla. Sähläsin liikaa ja jäin jälkeen. Käytiin ennen kisoja Niinulla Tesnin kanssa pienessä preppauksessa, kun Nuray oli saikulla treeneistä. Tesni on myös opetellut leikkimään agilitytreeneissä, joka on sujunut paremmin kuin kuvittelin.

Nuray loukkasi kuun alussa jalkansa metsässä riehuessa, oli mennyt keppi varpaiden välistä jalan sisälle. Huomasin tämän vasta kotona, kun aloin kuivaamaan koirien jalkoja siitä, että neidillä oli toinen takajalka täysin veressä. Ei ollut missään vaiheessa mitään metsässä sanonut (riehui vapaana Tesnin kanssa koko ajan) ja ihan normaalisti käveli metsästä 3 kilsaa kotiinkin. Ontumista tai muuta ei ollut havaittavissa. Jalka oli pari viikkoa paketissa ja nyt on kuin uusi. Hyvin onneksi kesti täyslevon, mitä nyt välillä roikkui kiinni hihnassa pissalla käydessä ;) Nuray kanssa yhdessä maattiin sohvalla ja nautittiin levosta, toki siellä oli muutkin.

Tekisi mieli mennä kisaamaan agilityssa, mutta ensi kuussa ei juurikaan lähistöllä ole kisoja, joten välistä jää. Nekin harvat, jotka olisi, olen itse silloin töissä. Työt haittaa vapaa-aikaa, rasittavaa! Mutta maaliskuussa sitten? Jos vaan itse pysyy kuosissa :)

Kokeilemassa

Paha minä! Paha! Taas olen unohtanut (tai no, en unohtanut, mutta ei ole jaksanut/ehtinyt) päivittää blogia. Mutta toisaalta! Ei ole kyllä mitään ihmeellistäkään tapahtunut viime kuukausina. Kisaamaan ei olla menty, kun oma vointi on ollut välillä mitä on.

Yhteen kokeeseen ilmoittauduin enkä siitä oikeastaan kenellekään kertonut (paitsi äitille, oli mukana henkisenä tukena), koska en voinut olla varma pääsenkö sinne oman voinnin takia. Tämä salaperäinen koe oli siis BH-koe Nurayn kanssa.

BH Mirthgard Aisha Andromeda

Ja mehän päästiin se läpi! Oh the joy! Tuomari vielä kehui meidän tottista kisaan parhaaksi ;) Tosin minun mielestä meidän tottiksessa olisi ollut ja on edelleen ihan helvetisti parannettavaa. Käännökset oli löysiä, katsekontakti tipahtaa liikaa minun makuun jne.

Paikkamakuussa Nuray nousi istumaan kuulemma aika pian ja minä melkein arvasin sen. Olen nimittäin treenannut liikettä tokomaisesti eli sanonut vielä sen "Paikka" käskyn sinne, jota en sitten voinutkaan tuossa sanoa. En muistanut tätä seikkaa, joten ei tullut treenattua sitä. Argh! Jäi siis makaamaan niin kysymysmerkin näköisenä, että arvasin sen vielä kusevan, lisäksi oli niin järjettömillä kierroksilla, kun aloitettiin paikkamakuulla. Enkä mie idiootti ollut treenannut paikkamakuuta kuin viimeisenä liikkeenä. Mutta oli istunut onneksi kiltisti koko ajan hieman hämmentyneenä.

Seuraamisesta jo mainitsinkin, oli ihan ok. Paikan piti hyvin, mutta katsekontakti seilasi liikaa minun makuuni. Henkilöryhmä ei aiheuttanut vaikeuksia. Hyvin jaksoi paahtaa eteenpäin pitkät kaaviot (ei olla hirveästi tehty pitkää pätkää).

Jääveistä istuminen ok, mitä nyt valmistelevassa osuudessa taitoin nilkkani ja koira hieman siihen kompurointiin reagoi. Hyvin kokosi kuitenkin itsensä ja jatkoi touhua ;) Maahanmeno oli hyvä, luoksetulossa törmäsi hieman. Maa oli jäässä ja liikaa vauhtia, ei muistanut mitä se semmoinen jää on viime vuodelta.

Kaupunkiosuudessa ei mitään huomautettavaa, on se hauska piski.

Muutoin tuota koetta lukuunottamatta ollaan lähinnä treenattu. Ollaan tällä hetkellä kahdessa agilitykoulutuksessa, seuran omassa ja käydään Niinun treeneissä lisäksi. Niinulta ollaan saatu paljon hyviä vinkkejä kummallekin koiralla, Tesninkin kanssa ollaan päästy eteenpäin.

Tottista ollaan tehty kokeen jälkeen vähemmän, viikottain kuitenkin muutaman kerran. Nyt pitäisi alkaa rakentamaan esineruutua ja noutoa kuntoon. Tesnin kanssa haaveillaan tokokisoista ensi vuonna ja ehkä sitä voisi Nuraynkin kanssa mennä alokasluokkaan sähläämään ;)

Haussa on paljon hommaa. Motivaatiota on, mutta kun Nuray saa hajun, kierrokset nousee liikaa ja alkaa vaan juoksemaan ja sähläämään. Pitäisi tarkennusta parantaa. Katsoo nyt, mitä tässä keksisi seuraavaksi.

Yritän parantaa taas tapani ja  päivittää useammin!

Tokoleiri vol. 2013

Käytiin taas SCY:n tokoleirillä opiskelemassa vuosittaisen perinteen mukaisesti. Tällä kertaa autonkeula suunnattiin kohti Hartolaa ja Kunkkulan koirakeskusta. Kouluttajana toimi Hanna Närhi, joten saatiin äärettömän hyviä vinkkejä tottista ajatellen.

Perjantai-iltana majoituttiin ja Tesnikin oli päässyt mukaan turistin ominaisuudessa. Otettiin hiukan agilitya viereisellä kentällä huviksemme. Sai Nuray ja Tesni hieman purkaa päivän energialastia. Varsinkin, kun ratakin oli valmiina, niin eihän sitä pystynyt vastustamaan ;)

Loppuilta meni tutustuessa muihin leiriläisiin ja juoruillessa tuttujen kanssa. Lauantaiaamuna herättiin aikaisin ja "virkeänä", siitä sitten suorittiin aamupalan kautta koulutuskentälle. Aloitettiin päivän kierros Hannan opissa. Oltiin Nurayn kanssa loppupäässä vuorossa, otettiin kaksi liikettä lauantaina yksityiseen syyniin jokainen. Oli hauska kuunnella myös muiden "ongelma"liikkeiden neuvoja ja oppia niistä itsekin.

Ensimmäiseksi Nurayn kanssa keskityttiin noutoon, liike, jota kammoan yli kaiken! Siitä on niin kovin paljon pisteitä kiinni, että pelkään mokaavani koko liikkeen ja siinä oli kisaura. En vaan osaa opettaa sitä. Varsinkin palkkaus on iso ongelma, vauhtinoutona ollaan näin alkuun opeteltu, mutta en tiedä, miten opettaisin sen luovutuspuolen. Ruokapalkalla Nuray menee sellaiseen moodiin, ettei pysty ottamaan suuhunsa mitään muuta, kuin ruokaa. Tekee kaiken maailman temppuja, paitsi ottaa sitä ****ing kapulaa. Pitkällisen yrittämisen jälkeen (Hannakin yritti, mutta Nuray meni maahan, istui, ryömi etc. eikä vaan ottanut sitä kapulaa) saatiin neuvoksi opettaa asia vain pakon kautta. Eli kapula suuhun ja palkka siitä. Pitää tehdä sitä muutama viikko ja katsoa, mitä nurkkakuuri saa aikaiseksi.

Toisella kierroksella otettiin ruutu, vaikkakin meillä se tottis on se pääasia. Ajattelin kuitenkin, että olisi kiva tehdä jotain "hauskaa", kun ilmakin oli sen verran kuuma. Jotain sellaista, mistä kumpikin nauttisi. Päädyin ruutuun, kun se on sellaista hauskaa juoksentelua ja se oli siellä koulutuskentällä valmiina. Ollaanhan me Nurayn kanssa pari kertaa tehty ruutua, about kerta vuoteen :D En ole edes varma älyääkö se jutun juonta, mutta pääasia, että nauttii siitä! Ollaan tehty sitä siis kosketusalustalla ja hyvinhän Nuray sinne juoksi heti kauemmankin matkan päästä. Lisäksi päätettiin kokeilla, jos laittaa Nurayn "väärään" paikkaan ruudussa (nauhojen sisälle kuitenkin), niin osaako käskystä korjata keskelle ruutua. Ja osasihan se, aluksi tehtiin pari kertaa alustalla ja sitten ilman alustaa. Hienosti korjasi <3

Ruuan jälkeen oli meidän ryhmän vuoro olla liikkuroitavana. Otettiin siis ihan kisanomaisesti liikkeitä. Alkuun otettiin paikkamakuu, aikaa noin pari minuuttia. Liikkuroituna otin Nurayn kanssa seuraamisen, liikkeestä seisomisen ja maahanmenon sekä luoksetulon. Tein palkatta katsoakseni, miten se siihen reagoi. Seuraaminen meni ihan jees, parempi saisi olla kontakti ja käännöksiin kiinnitettävä huomiota. Liikkeestä seisominen oli tosi hyvä, pitkästä aikaa otin kokonaisena liikkeenä. Maahanmeno meni istumiseksi, joten korjasin sen. Luoksetulossa törmäsi hiukan ja eteentulo oli aavistuksen vino. Kaikki kuitenkin palkatta eikä Nuray heittänyt asioita läskiksi. Olen kyllä tosi tyytyväinen!

Toisella liikkuroinnilla päätin säästellä Nurayta ja otin turisti Tesnin. Ei otettu palkatta vaan tein normitreenin. Seuraaminen oli ok, pitää vaan katsella tuota sen edistämistä, mitä sille tekisi. Pitkällä suoralla alkaa helposti kiilailla, kun menee niin pitkällä askeleella. Seisominen oli taattua Tesniä, upea siis ;) Maahanmeno hyvä ja luoksetulo ok. Otettiin lisäksi tokohyppyä, sitä kun ei olla treenattu juuri ollenkaan. Pitäisi muistaa senkin olemassa olo. Pikku blondi oli tyytyväinen, kun pääsi myös hurvittelemaan.

Sunnuntaina meidän ryhmällä eka vuoro oli liikkurointia. Alkuun otin Nurayn kanssa ekalla paikkamakuulla pari minuuttia ja toisella neljä minuuttia. Eka oli hieman levoton ja piippasi aavistuksen? Toisella kierroksella tätä ongelmaa ei ollut. Hassu piski.

Sunnuntaina en ottanut liikkurointia enää kisanomaisesti vaan palkkasin, kun siltä tuntui. Seuruu meni paremmin kuin edeltävänä päivänä, jääveistä otin istumisen ja maahanmenon, meni ok. Luoksetulossa otin hieman lyhyempää matkaa, jotta ei ehtisi ottaa niin kovaa vauhtia. Ei törmännyt tällä kertaa ;)

Tesnin kanssa osallistuttiin ryhmäjääveihin, joka toinen otti seisomisen ja joka toinen maahanmenon ja siitä sitten toisin päin samantien. Ekana meillä oli seisominen, Tesni kuunteli hyvin minua eikä hämmentynyt muiden käskyistä. Seuraavaksi oli maahanmeno, joka meni seisomiseksi. Toisella käskyllä meni maahan. Hyvin kuitenkin kuunteli, varsinkin, kun ei olla tehty peräkkäin noita liikkeitä eikä varsinkaan rivissä.

Seuraavaksi otin paikkamakuun ryhmässä Tesnin kanssa, aikaa oli 2 min. Kävin pari kertaa välipalkkaamassa, mutta hyvin kesti tyttö. Sitten osallistuttiin ryhmäistumiseen, jota ei olla koskaan tehty edes yksin. Aikaa oli muistaakseni pari minuuttia, mutta hienosti Tesni sen osasi. En edes käynyt välipalkkaamassa. On se hieno!

Yksilöliikkeinä otettiin seuruuta, istuminen liikkestä ja maahanmeno liikkeestä, luoksetulo. Saatiin hyvä vinkki luoksetulon palkkaamiseen. Laitetaan liivi rullalle ja palkka sinne, tipautetaan palkka sitten sieltä. Näin saa sen palkan muualta kuin käsistä, ei poikita niin helposti.

Ruuan jälkeen päästiin taas Hannan oppiin. Alkuun keskityttiin Nurayn kanssa seuruuseen. Kontakti nimittäin tippuu ekalla askeleella ja halusin siihen vinkkejä. Lisäksi kysyin neuvoja poikittamiseen (jota se ei tietenkään tuolla kertaa tehnyt). Hanna opasti meitä intervallitreenamiseen. Näin saadaan koiran mielenkiinto pysymään yllä ja se ei tiedä koskaan, mitä on odotettavissa, joten seuraa aktiivisemmin. Se on kyllä hyvä vinkki, pitää vaan ehkä ensin yksin treenata sitä. Yllättävän hankalaa siirtyä yhdellä askeleella juoksusta hitaaseen ja siitä parin askeleen päästä normiin, josta hitaaseen etc :D

Toisella kerralla otettiin luoksetulon pysäytystä, sillä saataisiin myös jääveihin nopeutta ja napakkuutta. Otettiin niitä takaakierron kautta ja nopeasti Nurrin tajusi jutun juonen. Pysähtyi kuin seinään palkkaa odotellessa. Pitää myös kokeilla tuota maahanmenoon, mutta pitää alkuun ottaa ilman takaakiertoa ja opettaa mitä haen takaa. Kerää meinaan niin paljon vauhtia siinä, että ei maahanmeno onnistu. 

Oli kyllä taas opettavainen leiri! Siellä saa niin paljon inspiraatiota ja treenimotivaatiota, että oksat pois. Harmi, kun on vaan kerta vuoteen tuollainen. Ensi vuonna pitää yrittää taas päästä sinne :)