Failure

Failure, yhteen sanaan tiivistettynä meidän vuoden 2012 tavoitteet :D Kuten tapana on ollut, vuoden vaihteessa katsotaan edeltävän vuoden tavoitteiden toteutumiset ja uudet tavoitteet kehiin.

Tavoitteet vuonna 2012 oli:

Nuray:
- tokosta ykköstulos: ei tapahtunut, ei edes kisattu
- käydä BH-kokeessa: ei käyty
- agissa eka LUVA ja mahdollisesti siirto kakkosluokkaan: ei toteutunut kumpikaan, paras kisatulos taisi olla vitonen?

Tesni:
- startata virallisissa agikisoissa: check! Saatiin jopa yksi LUVA-nolla :)
- käydä tokokokeissa: eipä käyty
- panostaa enemmän pk-jäljen treenaamiseen: ei taidettu treenata kuin kerran...
Ja lisäksi oli tarkoitus käydä peilaamassa silmät ja MH-kuvauksessa. Saatiin ne kumpikin sentään tehtyä.

Kaiken kaikkiaan, Tesnin kanssa saatiin vähän paremmin tavoitteita saavutettua. Tänä vuonna tavoitteena voisi olla se, että ei oteta tavoitteita, kun ne ei kuitenkaan toteudu? Vai pitääkö samat tavoitteet edelleen ja toivoa, että ne joskus toteutuu? Treenailtu on kuitenkin suht koht ahkerasti, enemmänkin ja paremminkin voisi toki treenata. Luulisi kuitenkin että jotain olisi aikaiseksi saanut :D

Pidetään tavoitteet kutakuinkin samana vuonna 2013 ja toivotaan parasta ;)

Nuray:
- pk: Perhanan BH pitäisi joskus tehdä
- agi: Se LUVA-nolla kummittelee edelleen...
- toko: jätetään tämän suhteen "suuret" tavoitteet suosiolla, ainut tavoite on josko sitä välillä treenaisi

Tesni:
- pk: Jos välillä muistaisi jäljen vääntää neidille
- agi: Siirto kakkosiin
- toko: Alokkaassa kisaaminen

Ja itselle tavoitteeksi ahkerampi treenaaminen ja parempi valmistautuminen treeneihin! Ja agissa enemmän liikettä jalkoihin ja vähemmän sähläystä.

Nahkiainen jouluaamuna

Nyt on aika blogin ja myös treenien hiljentyä joululomalle ja rentoutua. Taukoilu tekee välillä hyvää, saa hieman prosessoitua oppimiaan.

Me otamme huomenna nokan kohti Savonmaata ja suuntaamme sinne syöpöttelemään jouluruuilla ja vetämään lonkkaa. Älkää syökö itseänne hengiltä, mutta pieni ähky tekee kutaa!

Hei, nahkiaiset, hyppikää!

Viime viikolla ei päästy kuin yksiin agitreeneihin ja nekin Tesnin kanssa. Työ kun haittaa vapaa-aikaa. Kyseisissä agitreeneissä teemana oli kepit, meidän lempieste! Voi tätä sarkasmin määrää... No joka tapauksessa, hyvä on niitäkin treenata, kun ei oikein ota sujuakseen aina (jos koskaan) :D

Kepit oli siis kyseisellä radalla neljä kertaa eri suunnista eli tulihan tahkottua niitä. Aloitus on meille vaikein, Tesni kun ei vielä(kään) osaa hakeutua oikealla aloituspuolelle. Kun aloittaa pujottelemaan, menee kyllä tosi hienosti ja suht koht hyvällä tekniikalla (pomppimatta ja pää matalahkona). Tuli nyt siis treenattu aloitusta 90 asteen kulmassa kummaltakin puolelta, putkesta hakeutumista kauempaa ja keinulta suoraan.

Radalla oli tosiaan muitakin esteitä, keppien lisäksi mun suurin ongelma oli ohjaus. Argh! Vaihdan lajia, kun olen tämmöinen evo näiden ohjauskuvioiden kanssa. Menee aina hirveäksi sähläämiseksi. Saatiin vinkkinä (taas!) pitää se turpatukossa ja yksinkertaistamaan ohjausta, sen kun osaisi tehdä. Liikaa liikkuvia osia ja tuntuu, että jaloilla ja käsillä on oma elämä. Minusta tulee hirveän kömpelö agiradalla :P Tauko tekisi varmasti hyvää minullekin.

Viikonloppuna ehdin käymään hakuilemassa ennen töihin lähtöä. Oli aikamoista lumihangessa tarpomista koko touhu, lunta kun on satanut enemmän kuin laki sallii. Otettiin se kolme ukkoa sitten, kumpaankin etukulmaan ja sitten seuraavaan piiloon. Tuuli tosi voimakkaasti toiselta puolelta, sinnehän se lähti kuin tykinsuusta. Näyttää ihan saukolta pomppiessaan lumihangessa. Olisi voinut mennä valmiita polkuja pitkin, mutta kun ei niin ei ;) Meni sinne minne nenä näytti.

Otettiin vastatuuleen kaksi ja sitten sinne myötätuuleen yksi. Myötätuuleen sai sitten tykittää enemmän kuin tarpeeksi... Lähti kyllä, eteni se 20-30 metriä ja kun ei mitään haistanut, veti läskiksi. Alkoi lopulta katselemaan, josko se olisi tämän kiven takana tai tuon puun alla. Tarpeeksi kun tahkottiin, niin löytyihän se ukkokin sieltä. Ei vaan uppoa tarpeeksi syvälle, jos ei saa hajua nenäänsä. Argh!

Maanantaina käytiin tottistelemassa hallilla Nurrin kanssa. Otettiin alkuun maahanmenoja ja istumista. Istumisen suhteen ei ongelmaa, menee nopeasti käskyn saatuaan istumaan. Mutta se maahan... Menee helposti kierroksille ja alkaa nostamaan etupäätään. Etenkin kun olen sivulla ja ottaa katsekontaktin, niin se oikean puolen kyynärä tahtoo nousta. Kokeillaan nyt sitä takapalkkaa, josko se helpottaisi ongelmaa? Kun ei tarvitsisi minulta sitä palkkaa odotella. 

Seuraavaksi otettiin seuraamisen liikkeellelähtöjä, tarkoitus oli ottaa seuraamista, mutta kierrokset huiteli siellä jossain Pluton tiennoilla, niin jätin sitten suosiolla väliin. Liikkeellelähdötkin oli tarpeeksi vaikeita, vaikka otin yhden askeleen. Ensinnäkin perusasennossa edisti reippaasti. Ja yhden askeleen ottaessani, koira löytyi jo puolesta väliä Itämerta, kun lähti vähän lapasesta. Pienellä (hah, mitä vähättelyä!) tahkoamisella saatiin edes jotain järkeä siihen, vaikka ei paljoakaan.

Paikkamakuuta otettiin pari, Nurayn fiiliksistä huolimatta. Helpotettuna vain. Pahimmaksi häiriöksi ilmeni se, kun Riikka heilutteli vieressä olevaa agilitykeinua. Tyttö parka kuvitteli vissiin pääsevänsä liitämään. Toivossa on hyvä elää. Ensi kerralla voisi häröillä agiesteillä sitä Nurrin paikkista ;)

Raikas talvisää

Olen tässä kärsinyt muka kroonisesta kiireestä. Treenattu kyllä on, mutta en ole paljon tässä koneella ehtinyt viettämään aikaa. Laitetaanpa tähän sitten jotain tiivistelmää meidän treenielämästä kera viihdyttävien kuvien, niin ei näytä niin tylsältä!

Hakuiltu on, hiljalleen edistytään (ehkä). Ollaan tehty sitä 3-4 ukkoa, haukut on vaihdellut siinä 20-40 välillä. Pitäisi alkaa edelleen rakentamaan sitä hallintaa siihen mukaan. Ehkä sitä talven mittaan. Esineet on (taas) unohtunut, mutta onpahan tuolla tuota luntakin ;)

Tottis/toko on Tesnin kanssa edistynyt jo ihan kivasti. Pitäisi alkaa harjoittelemaan käännöksiä seuraamisessa, ne kun tuntuu olevan mulle vaikeita. Jotenkin vaan hipsin ne käännökset. Sama juttu kyllä Nuraynkin kanssa. Jääveissä ollaan Tesnin kanssa päästy siihen, että voisin jättää käsimerkit pois, mutta kun ne tulee niin automaattisesti!

Seuruuta

 

Liikkeestä seisominen

Nurayn kanssa ollaan päästy tekemään nyt useammin pitkää pätkää, osaa jopa hieman padota, kun annan käskyn ennen liikkeelle lähtöä. Ei heti heitä läskiksi ;) Pitäisi vaan itse osata jaksottaa! Liian usein lähden suoraan käskyn jälkeen liikkeelle. Jääveissä ollaan nyt kokeiltu takapalkkaa, että saisi minun arvoa pienemmäksi (ei hiipisi perään/höseltäisi minun palatessa luokse), katsotaan toimiiko tapa.

Nouto

Eteenmeno

Agilityssa menee välillä todella hyvin ja välillä ihan helvetin huonosti. On kiinni vähän minunkin päivästä. Jos minulla pakka leviää ekan virheen jälkeen, niin mitä voi odottaa kun ohjaaminen unohtuu? Kontaktit on parantunut, välillä Nuray jopa pysähtyy! Tesnillä näin tapahtuu joka kerta, ihana pikku prinsessa <3

Tässä oli varsin tiivistetty kuukausi, koitan päästä eroon kroonisesta kiireestä ja päivitellä asioita useammin :)

Jumitus

Onhan tässä taas treenailtu, pitäisi vaan kirjoittaa tiheämmin tänne, mutta kun ei oikein muka ehdi ;) Hakuiltu on pariin otteeseen, liidetty myös pariin otteeseen ja tottista väännetty kaksi kertaa ja jopa kerran tehty esineetkin.

Haussa on suunta jo ollut hieman ylöspäin. Ekalla kerralla ei ollut juurikaan tuulta, mutta hienosti irtosi ja teki töitä. Melkein tuo tuulettomuus parempi, ei heittäydy niin "itsevarmaksi". Tuulen kanssa, kun muka haistaa ettei tuolla ketään ole, eikä irtoa tarpeeksi. Päästiin jopa siihen 50m lähetykseen vikalla ukolla, teki hienosti töitä, kävi tarkistamassa etukulman, kun siellä oli aiemmin oltu, mutta pääsi siitä yli. Annoin rauhassa etsiä, kun selvästi näki, että teki töitä eikä juoksennellut huvikseen. Lopultahan se ukko sieltä löytyi ja haukutkin tuli.

Viime kerralla ei mennyt ihan näin hyvin, ekat ukot meni hienosti (matkaa n. 30 m ja 40m), toisella haukkui varmaan lähemmäs 40, kun ehdin kävellä rauhassa piilolle asti. Eikä pätkinyt yhtään! Jotain siis meni putkeen ;) Vika ukko oli noin 50m, en itsekään tiennyt, missä joten valkkasin lähetyspaikan ehkä huonosti. Meni vähän tahkoamiseksi, veti koko ajan vasemmalla (miksiköhän?) ja vasta viidennellä lähetyksellä ukko löytyi, kun sain kuulla missä piilo on ja kohdistin koiran sinne. Lähti kuitenkin tahkoamisesta huolimatta hyvin joka kerralla ja jaksoi tehdä hommia, ei heittänyt asioita ihan läskiksi.

Esineruutu käytiin vääntämässä Riikan kanssa, viimeksihän me ollaan tehty se silloin joskus kuukausia sitten. Voisi ehkä useammin treenata, tällä ei oikein edistystä tule... Nuray haki ihan hienosti oman esineen (vauvan villahanska), en vielä pyydä tuomaan eteen vaan palkkaan vauhdista. Pitää erikseen alkaa kotona vaatimaan sitä tuomista lähemmäs. Se kun ei vielä noudossakaan onnistu. Kokeiltiin myös vierasta esinettä, pienen hetsaamisen jälkeen toi senkin ihan kivasti. 

Tottiksissa ollaan tehty näitä perinteisiä liikkeitä eli sitä iänikuista seuraamista, jäävejä ja luoksetuloja. Pitäisi ehkä ottaa tokoliikkeitä ihan senkin takia, että saisi hieman vaihtelua siihen tylsyyteen ;)

Nurayn kanssa päästiin viimeksi siihen, että pystyttiin ottamaan jopa 30m suora palkkaamaton seuraamispätkä! Oli hienossa vireessä (eli ei kierroksilla), Riikan mukaan piti hyvin paikkansa. Nyt vaan, kun saisi sen vireen vallitsevaksi eikä tuota häsellysmoodia. Lisäksi ollaan tahkottu sitä lyhyttä pätkää (pari askelta ja pysähdys), ei ole niin pahasti enää edistänyt.

Seisomistakin ollaan saatu paremmaksi, takapalkka on tähän paras palkkauskeino. Pitää kokeilla sitä maahanmenoonkin, kun nyt alkaa helposti nousta, kun menen palkkaamaan. Saataisiin vähän sitä minun arvoani alas.

Istumisessa ei ole vielä ollut tarvetta kikka vitosille, se tuntuu olevan (tällä hetkellä) vahvimmillaan. Eiköhän sekin sieltä saada alas jossain vaiheessa :D

Luoksetulossa on ollut nyt pientä poikittamista, ollaan liikaa tehty perseenkäyttöharjoituksia. Ja ennakoi ehkä hieman sitä sivulle käskyä, pitää nyt alkaa sitä korjaamaan paremmaksi. Aina kun jonkun saa kuntoon, niin toinen osa romahtaa.

Ollaan tehty jopa yksi ryhmäpaikkamakuu! Ja meni itseasiassa ihan hyvin, oli Nurriksi suht rauhallinen esitys. Kävin välipalkkaamassa, mutta kyllä se muutama minuutti siellä ihan hyvin meni. Ei näyttänyt siltä, että hyppää kohta nahastaan ulos, vaan oli ihan kivan rauhallinen (tosin saisi olla vielä paljon rauhallisempi!).

Tesnin kanssa ollaan tehty ihan samoja juttuja. On nyt seuraamisen kanssa päästy kädestä eroon, pitää vaan katsoa, mihin sen kätensä nostaa, kun alkaa helposti edistää, jos sen laittaa liian eteen. Paras olisi jos sen voisi laittaa siihen sivulle normaalisti, mutta sitä ei vielä kestä, alkaa etsimään sitä palkkaa. Pikku hiljaa.

Seisomisessa Tesni on kyllä niin mainio! Ei olla kuin muutama kerta sitä harjoiteltu, mutta nyt voi jo jättää käsimerkin pois ja pysähtyy silti kuin seinään. Siis kirjaimellisesti, ne jalat on välillä niin hauskoissa asennoissa :D

Agilityssa on ollut muutama ihan mukava pyörittelyrata, vaikeuksia on ollut. Nurayn kanssa joko kiirehdin (ihan ymmärrettävävää, teen kyllä samaa Tesninkin kanssa) tai sitten jään odottamaan (siis wtf?! Miksi ihmeessä jään odottamaan tuota tornaadoa?) . En ymmärrä kuinka vaikeaa voi se ohjaus olla... Minulle ainakin tuntuu olevan ylitsepääsemättömän hankalaa :D Ja varsinkin kun on kaksi ihan erilaista koiraa ohjattavana.

Huomenna taas hakuilemaan ja liitämään, tänään panostetaan löhöämiseen (töiden jälkeen tosin vasta). Laitetaan pari kuvaa, niin ei näytä niin tylsältä tämä postaus ;)